Akavalainen edunvalvonta

Agronomiliitto on Akavan jäsenjärjestö, joka hoitaa jäsentensä ammatillista ja palkkauksellista edunvalvontaa yhteistyössä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n ja Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n kanssa.

Yhteiskunnalliseen edunvalvontaan liittyvät asiat, kuten sosiaali-, koulutus- ja työvoimapolitiikka sekä eläkeasiat ja kansainväliseen yhteistyöhön liittyvät kysymykset hoidetaan yhteistyössä keskusjärjestö Akavan kanssa.

Agronomiliitto on jäsenenä myös Vakava ry:ssä. Vakavaan kuuluu sekä julkisella että yksityisellä sektorilla toimivia akavalaisia liittoja.

Agronomiliitto tekee tiivistä yhteistyötä Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu ry:n kanssa. Konkreettiseen yhteistyöhön sisältyy mm. tutkimus- ja tiedotustyö.

Neuvotteluosapuolet

Keskusjärjestö Akava on neuvottelijana silloin, kun on kyse tulopoliittisesta tai vastaavasta yleissopimuksesta. Virka- ja työehtosopimusneuvotteluja käyvät neuvottelujärjestöt Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry.

Vastapuolena valtion virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa on Valtion työmarkkinalaitos VTML. Kuntapuolen neuvotteluissa työnantajapuolta edustaa KT eli kuntatyönantaja. Yksityissektorilla vastapuolena on Elinkeinoelämän keskusliitto EK. On myös olemassa talokohtaisia ja yksittäisten akavalaisten liittojen neuvottelemia työehtosopimuksia.

Neuvottelutavoitteet

Akava pyytää jäsenliittojensa tavoitteet kullekin sopimuskierrokselle hyvissä ajoin ennen neuvottelujen alkua. Agronomiliitossa tavoitekeskustelua käydään neuvottelukunnissa ja hallituksessa. Tavoitteet toimitetaan joko suoraan Akavalle tai Vakavan kautta, jonka jäsen Agronomiliitto on.

Neuvottelujärjestöt JUKO ja YTN kokoavat virka- ja työehtosopimustavoitteet jäsenjärjestöjensä tai jäsenjärjestöjen yhteenliittymien hallituksilta. Nämä puolestaan ovat saaneet tavoitteensa kukin omilta liitoiltaan. Agronomiliitto toimittaa omat tavoitteensa Vakavalle, joka on sekä Jukon että YTN:n jäsenjärjestö ja joka vetää jäsenliittojensa tavoitteet yhteen.

Järjestövalmius

Sana järjestövalmius eli työtaisteluvalmius herättää hyvin usein kielteisen reaktion akateemisissa. Näin ei kuitenkaan pidä olla. Työtaisteluvalmiuden rakentaminen ei tarkoita sitä, että valmistaudutaan työtaisteluun. Sen tarkoitus on olla tukena neuvottelijoille.

Neuvottelujärjestöt asettavat tavoitteet neuvotteluille jäsenjärjestöjensä esitysten pohjalta. Mikäli jäsenjärjestöt haluavat tavoitteidensa toteutuvan, on niiden oltava valmiit puolustamaan tavoitteitaan vaikka voimatoimin. Sopimus on aina kompromissi, jossa molemmat osapuolet joutuvat tietyissä rajoissa joustamaan. Joskus tulee kuitenkin eteen tilanne, että joku tavoite on niin tärkeä, että siitä ei voida luopua. Silloin on ehdoton edellytys, että neuvottelijoiden selusta on turvattu ja työtaisteluvalmius on kunnossa.

JUKOssa rakennetaan valtionsektorin työtaisteluvalmiutta hallinnonalakohtaisesti. Kullekin hallinnonalalle on nimetty vastuuorganisaatio eli joku akavalainen liitto. Esim. maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan työtaisteluvalmiuden rakentamisesta vastaa Agronomiliitto.

Kuntasektorille rakennetaan työtaisteluvalmiutta KVTES-alueelle yhdessä ko. sopimuksen piirissä edustettuina olevien liittojen kanssa.

YTN:ssä järjestövalmiutta rakennetaan aina alakohtaisesti, sillä eri aloilla on erityyppisiä sopimuksia: osa on työehtosopimusten piirissä, osa ei.

Lue lisää www.tyomarkkina-avain.fi

Akavalainen aluetoiminta

Aluetoiminnasta vastaavat Akavan 15 alueverkostoa, joiden toimialueet noudattelevat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten) alueita.

Lue lisää toiminnasta Akavan sivuilta.