Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Agronomitalo

Agronomitalo sijaitsee Kasarmitorilla Helsingissä Fabianinkadun ja Pohjoisen Makasiinikadun kulmassa.

Se on ollut Agronomiliiton omistuksessa ja järjestön taloudellisena tukena vuodesta 1953 lähtien, mihin asti talo tunnettiin nimellä Lääkäreiden talo. Arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren & Saarisen suunnittelema Agronomitalo valmistui vuonna 1901.

Nykyisistä talon vuokralaisista tutuimpia ovat Ravintola The Cock, Kotileipomo Eromanga, Espanjan matkailutoimisto, Karaokeravintola Yökyöpeli sekä Ravitsemusterapeuttien yhdistys. 

Talossa ovat aikaisemmin olleet vuokralaisina muun muassa Ravintola Kellarikrouvi, Yleisradio, Lasten klinikoiden kummit ry, Ilmari Turjan Uusi Kuvalehti, tie- ja vesirakennuslaitos, kauppa- ja teollisuusministeriön energiaosasto sekä Luonnontieteiden akateemisten liitto LAL. Pitkäaikaisin vuokralainen on ollut Pohjoismainen Antikvaarinen Kirjakauppa, joka aloitti toimintansa talossa vuonna 1918 ja lopetti sen vuonna 2001. 

Jugendvaikutteinen talokaunotar

Kun talo vuonna 1901 valmistui nimellä Fabiansgatan 17, herätti se suurta huomiota. Rakennus oli edustava esimerkki suomalaisesta jugendvaikutteisesta kansallisromantiikasta. Taloa pidettiin myös erinomaisena esimerkkinä uudesta arkkitehtonisesta ajattelusta. Suunnittelun suunta oli sisältä ulos eli ensin suunniteltiin kodit ja vasta sitten ikkunoiden ja muiden julkisivuelementtien paikat. Talo tunnetaan edelleenkin myös julkisivun hirviöitä ja sammakoita esittävistä kipsiveistoksistaan. 

Samaan aikaan, kun arkkitehdit Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen piirsivät Agronomitaloa, oli heillä monta muutakin hanketta käynnissä. He suunnittelivat Suomen paviljongin Pariisin maailmannäyttelyyn 1900, vakuutusyhtiö Pohjolan pääkonttorin Aleksanterinkadulle, oman huvilansa Hvitträskiin sekä Kansallismuseon. 

Fabiansgatan 17:n freskoja maalasi Venny Soldan-Brofelt ja huonekaluja suunnitteli muun muassa Louis Sparre. Talossa on lukuisia vuolukivi- ja kaakeliuuneja, jotka yhtä lukuun ottamatta on säilytetty näihin päiviin saakka.

Fabiansgatan 17:n rakennuttajina olivat veljekset Axel, Georg ja Ernst Ehrnrooth. Talo rakennettiin kahdenlaisille ihmisille: herrasväkeen kuuluville osakkaille sekä vaatimattomammille vuokralaisille. Massiivisen tammisen pääoven kautta saavuttiin suuriin huoneistoihin, joissa lääkärit pitivät vastaanottojaan. Pihan puolelta kuljettiin pikkuasuntoihin sekä palvelijainhuoneisiin.

Talon tunnetuin ja persoonallisin asukas oli kirurgi Richard Faltin. Faltin on tunnettu siitä, että hän leikkasi Kirurgisessa sairaalassa kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin sen jälkeen, kun Eugen Schauman oli ampunut tätä kesäkuussa 1904. Faltin ei kuitenkaan voinut pelastaa Bobrikovin henkeä. Faltin asui talossa vuosina 1913–53. 

Agronomijärjestö osti talon kahvirahoilla

Agronomijärjestön omistukseen kiinteistö tuli vuonna 1953. Agronomien Yhdistys sai lähes puolet kauppaan tarvittavista rahoista kahvilahjoituksesta. Argentiinassa asunut kauppaneuvos Eino Heinonen lahjoitti Agronomien Yhdistykselle yhdistyksen 50-vuotislahjaksi vuonna 1947 kymmenen tuhatta kiloa kahvinpapuja. Kahvi myytiin säännöstelyn alaisissa oloissa, ja yhdistys sai siitä tuloa lähes 21 miljoonaa markkaa, mikä vastaa nykyrahassa 1,2-1,3 miljoonaa euroa. Heinonen tunsi sympatiaa agronomijärjestöä kohtaan. Hän oli aikoinaan aloittanut agronomiopinnot, mutta jätti ne kesken ryhdyttyään liikemieheksi.

Agronomiliitto on halunnut pitää kulttuurihistoriallisesti arvokkaasta talostaan hyvää huolta. Talossa tehtiin perusteellinen remontti vuosina 2001–2002, sen julkisivu maalattiin ja valaistiin jo muutamaa vuotta aiemmin. Ullakon permanto ja kantavat rakenteet vahvistettiin vuonna 2005. Viidennen kerroksen kokoustilat remontoitiin vuonna 2010. Viimeisen remontti toteutettiin vuonna 2012, jolloin sisäpihan pintarakenteet uusittiin ja viemäröintiä parennettiin. Kellarikerrokseen valmistui myös jätehuone ja tavara- sekä jäteliikennettä palvelemaan asennettiin uusi hissi. Remontin yhteydessä toiminnallisuutta parannettiin myös avaamalla täysin uusi kulkuyhteys B-portaasta Pohjoiselle Makasiinikadulle. Myös talon tekniikkaa ja energiataloudellisuutta sekä viihtyisyyttä on kehitetty.

Agronomitalon vaiherikkaasta historiasta on kirjoitettu kirja "Yksi talo, tuhat tarinaa". Valtiotieteen maisteri Riitta Mäkinen on teoksen takana.