Agronomiliitto ry:n säännöt

1 § Nimi ja kotipaikka    
Yhdistyksen nimi on Agronomiliitto ry, ruotsiksi Agronomförbundet rf ja sitä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Sen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue koko maa.


2 § Tarkoitus ja toimintamuodot
Liiton tarkoituksena on ammattijärjestönä valvoa ja edistää jäsentensä yleisiä ja yhteisiä taloudellisia, koulutuksellisia, yhteiskunnallisia ja ammatillisia etuja, lisätä edustamiensa ryhmien arvostusta sekä edistää jäsenten yhteenkuuluvuutta.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto
1.    edistää edustamiensa ryhmien ammatillista järjestäytymistä ja tukee liiton toimintapiirissä tapahtuvaa jäsentoimintaa.
2.    neuvottelee ja tekee työmarkkinasopimuksia sekä ryhtyy tarvittaessa työtaistelutoimiin jäsentensä etujen ajamiseksi, toimii yhteistyössä muiden ammattijärjestöjen ja neuvottelujärjestöjen kanssa sekä vaikuttaa tarpeen mukaan kansainväliseen edunvalvontaan.
3.    seuraa yhteiskunnallista kehitystä ja osallistuu siihen, tekee yhteistyötä viranomaisten kanssa ja edistää jäsenten edustamien toimialojen myönteistä kehittymistä.
4.    edistää jäsenten sijoittumista työmarkkinoille ja vahvistaa edustamiensa ryhmien asemaa työmarkkinoilla.
5.    seuraa edustamiensa alojen koulutusta ja tutkimusta sekä vaikuttaa niiden kehittämiseen.
6.    myöntää stipendejä ja apurahoja jäsenistölleen koulutukseen ja tieteelliseen tutkimustyöhön.
7.    harjoittaa julkaisu-, koulutus- ja tiedotustoimintaa sekä järjestää kokous-, esitelmä- ja juhlatilaisuuksia.
8.    toimii jäsentensä eduksi muitakin samantapaisia toimintamuotoja käyttäen.

Toimintansa tukemiseksi liitto voi ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, panna toimeen asianomaisella luvalla arpajaisia tai rahan-keräyksiä, hankkia ja omistaa irtainta ja kiinteää omaisuutta.

3 § Jäsenyys     
Liiton jäseniä ovat henkilöjäsenet (varsinainen jäsen) ja jäsenyhdistykset (yhdistysjäsenyys). Liiton henkilöjäseneksi hallitus voi hyväksyä yliopisto- tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneen henkilön, joka on opiskellut jotakin seuraavista aloista: maataloustieteet, elintarviketieteet, kotitaloustieteet, ravitsemustieteet ja ympäristötieteet sekä muita näitä aloja läheisesti sivuavia tieteenaloja. Harkintansa mukaan hallitus voi hyväksyä henkilöjäseneksi samalla alalla tai vastaavissa tehtävissä toimivan muun yliopisto- tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneen henkilön.
 
Liiton valtuusto voi hyväksyä jäseneksi edellä mainittujen henkilöiden muodostaman rekisteröidyn yhdistyksen. Jäsenyhdistysten henkilöjäsenten tulee olla Agronomiliitto ry:n jäseniä.
 
Liitolla on myös opiskelija- ja seniorijäseniä henkilöjäseninä. Opiskelija-jäseneksi hyväksytään jäsenten edustamaa koulutus- tai tieteenalaa opiskeleva henkilö. Liiton jäsen voi siirtyä seniorijäseneksi omasta ilmoituksestaan, kun on jäänyt eläkkeelle.

Valtuusto voi kutsua liiton kunniajäseneksi henkilön, joka on erityisen ansiokkaasti edistänyt liiton tarkoitusperien toteutumista tai toiminut liiton jäsenistön hyväksi tai on merkittävällä tavalla ansioitunut työelämässä tai yhteiskunnassa.

Jäsenet ovat velvollisia noudattamaan liiton toimintaperiaatteita. Jäsen-yhdistyksen tulee tämän lisäksi ilmoittaa henkilövalinnoistaan, lähettää liitolle toimintasuunnitelmansa ja vuosikertomuksensa sekä avustaa liittoa tarvittavien tilastojen keräämisessä ja tietojen antamisessa.


4 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Henkilöjäsenen, joka eroaa liitosta, tulee ilmoittaa siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsenyhdistys voi erota ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai valtuustolle pöytäkirjaan merkittäväksi. Eron saanut jäsenyhdistys vapautuu velvoitteistaan eroa seuraavan kalenterivuoden vaihteesta.

Hallitus voi katsoa eronneeksi henkilöjäsenen, joka ei ole maksanut jäsen-maksuaan kuukauden kuluessa muistutuksen siitä saatuaan.

Hallitus voi erottaa henkilöjäsenen ja valtuusto yhdistysjäsenen, joka toimii vastoin velvoitteitaan, liiton sääntöjä tai päätöksiä tai on menettelyllään liitossa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut liittoa taikka ei enää täytä laissa tai säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.


5 § Jäsenmaksu    
Henkilöjäsenen on vuosittain suoritettava valtuuston syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Jäseniltä voidaan lisäksi periä ylimääräinen jäsenmaksu sen suuruisena kuin valtuusto päättää. Valtuusto päättää jäsenmaksun suuruudesta ja maksukäytännöstä vuodeksi kerrallaan.

Valtuusto voi alentaa jäsenmaksua tai vapauttaa henkilöjäsenen jäsenmaksuvelvollisuudesta osittain tai kokonaan opiskelun, työttömyyden, perhepoliittisen vapaan, yrittäjyyden tai seniorijäsenyyden perusteella tai muulla vastaavalla syyllä.

Kunniajäseniltä ei peritä jäsenmaksua.

Jäsenyhdistys voi siirtää yhdistyksen jäsenmaksun perimisen liiton tehtäväksi.


6 § Toimielimet    
Liiton ylintä päätösvaltaa käyttää valtuusto ja toimeenpaneva toimielin on hallitus. Lisäksi liitolla on vuosittain valittavat liiton henkilöjäsenistä koostuvat neuvottelukunnat sekä opiskelijavaliokunta ja muut valiokunnat sekä tarpeelliset toimikunnat.

Valittaessa henkilöitä toimielimiin on jäsenkunnan toimialoittainen, ammatillinen, alueellinen ja kielellinen jakauma pyrittävä ottamaan mahdollisimman tasapuolisesti huomioon. Liiton hallitukseen tai valtuustoon ei voida valita henkilöä, joka valintaa tehtäessä tai vaaleissa ehdolle asetettaessa on seniorijäsen.


7 § Valtuusto    
Valtuustoon kuuluu 25 varsinaista jäsentä, joista 23 valitaan postivaalilla tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla toimitettavalla äänestyksellä ja 2 opiskelijavaliokunnan kokouksessa. Jokaisella valtuuston jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

Valtuusto on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai jompi kumpi varapuheen-johtajista ja vähintään puolet valtuuston jäsenistä on läsnä. Valtuuston kokouksessa asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä ottaen huomioon lain ja näiden sääntöjen määräykset. Äänten mennessä tasan vaali ja suljettu lippuäänestys ratkaistaan arvalla, mutta muissa asioissa tulee päätökseksi se mielipide, jota puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa.

Valtuusto kokoontuu hallituksen kutsusta järjestäytymiskokoukseen vaalia seuraavan kalenterivuoden tammi-helmikuussa sekä vuosittain kevät-kokoukseen toukokuun loppuun mennessä ja syyskokoukseen marraskuun loppuun mennessä sekä tarpeen mukaan ylimääräisiin kokouksiin. Yli-määräinen kokous on kutsuttava koolle, mikäli hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään yksi viidesosa (1/5) valtuuston äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii.

Hallituksen on lähetettävä kokouskutsu varsinaiseen kokoukseen valtuuston jäsenille postitse tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla viimeistään neljätoista (14) päivää ja ylimääräiseen kokoukseen viimeistään kolme (3) päivää ennen kokousta.


8 § Valtuuston valinta

23 jäsentä     
Valtuuston jäsenistä 23 (muut kuin opiskelijajäsenet) valitaan joka neljäs vuosi vaalilla siten kuin näissä säännöissä ja valtuuston vahvistamassa vaalijärjestyksessä sanotaan.

Kiintiöt    
Seuraavien liiton henkilöjäsenistä koostuvien neuvottelukuntien ja valiokuntien ehdokaslistojen piiristä valitaan vähintään yksi jäsen: kunta, neuvonta, opettajat, valtio, viljelijät, yksityissektori, yliopisto ja yrittäjät.
Mikäli kiintiön ehdokaslista ei saa yhtään ääntä, kiintiöpaikkaa ei täytetä, vaan valtuustopaikka siirtyy jaettavaksi vaalin tuloksen äänimäärän perusteella.

Vaalitapa    
Vaali toteutetaan postitse tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apu-välineen avulla toimitettavalla liittoäänestyksellä. Vaaleissa noudatetaan yhdistyslain 29 §:n 3 momentin 2 kohdassa mainittua henkilökohtaisen suhteellisen listavaalin mukaista vaalitapaa.

Ehdokasasettelu
Ehdokkaita vaaleihin voivat asettaa valitsijayhdistystä perustamatta jäsen-yhdistykset sekä kiintiöiden piiriin kuuluvat neuvottelukunnat ja valiokunnat. Henkilöjäsenet voivat asettaa ehdokkaita perustamalla valitsijayhdistyksen. Kukin edellä mainituista elimistä voi asettaa enintään 46 ehdokasta.

Äänioikeus ja vaalikelpoisuus
Äänioikeutettuja ovat ne kaikki henkilöjäsenet, joiden osalta kuluvan vuoden toukokuun loppuun mennessä erääntyneet jäsen¬maksut on maksettu. Vaalikelpoisia ovat ne henkilöjäsenet, jotka ehdokas¬listaa hyväksyttäessä eivät ole ilmoittaneet olevansa seniorijäseniä. Opiskelijajäsenet eivät ole äänioikeutettuja eivätkä vaalikelpoisia näitä 23 valtuuston jäsentä valittaessa.

Varajäsenet
Kullekin valtuuston varsinaiselle jäsenelle valitaan varajäsen, joka määräytyy kiintiöiden piiristä tai valitsijayhdistysten valitsematta jääneistä ehdokkaista vertaus¬lukujensa mukaisessa järjestyksessä.

Täydentäminen
Varsinaisen jäsenen tultua valituksi hallitukseen tai paikan muutoin vapauduttua kesken toimikauden, tulee jäseneksi hänen tilalleen vaalikauden jäljellä olevaksi ajaksi ensimmäinen varajäsen.

Kaksi opiskelijajäsentä
Liiton opiskelijajäsenistä koostuva opiskelijavaliokunta valitsee kokouksessaan liiton opiskelijajäsenistä valtuustoon kaksi varsinaista jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet sekä ilmoittaa ne liitolle. Heidän toimikautensa on kaksi vuotta.

Seniorit
Liiton seniorijäseniä edustavalla seniorivaliokunnan puheenjohtajalla on valtuuston kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.


9 § Valtuuston tehtävät
Valtuuston järjestäytymiskokouksessa
1.    valitaan valtuuston toimikaudeksi valtuuston jäsenten keskuudesta valtuuston puheenjohtaja ja kaksi (2) varapuheenjohtajaa.
2.    päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista.

Valtuuston kevätkokouksessa
1.    esitetään hallituksen toimintakertomus edelliseltä vuodelta ja tilinpäätös edelliseltä tilikaudelta sekä tilintarkastuskertomus.
2.    vahvistetaan tilinpäätös.
3.    päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille.
4.    päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista.

Valtuuston syyskokouksessa
1.    vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavaksi kalenteri-vuodeksi sekä määrätään jäsenmaksun suuruus ja maksukäytäntö.
2.    valitaan hallituksesta erovuorossa olevien tilalle hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet ja opiskelijajäsen 10 §:n mukaisesti.
3.    valitaan seuraavan vuoden tilejä tarkastamaan KHT-tilintarkastusyhteisö ja siinä vastuunalainen KHT-tilintarkastaja.
4.    päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista.

Lisäksi valtuuston tehtävänä on
1.    todeta kaksivuotiskausittain valtuuston opiskelijajäsenet.
2.    päättää ylimääräisestä jäsenmaksusta.
3.    päättää yhdistyksen ottamisesta jäseneksi tai erottamisesta sekä vahvistaa jäsenyhdistysten sääntömuutokset.

Valtuuston toimikausi jatkuu uuden valtuuston järjestäytymiskokoukseen saakka.

10 § Hallitus
Hallitukseen kuuluu seitsemän jäsentä, joista yksi tulee valita liiton opiskelija-jäsenten piiristä. Opiskelijajäsenen toimikausi on yksi kalenterivuosi. Sama opiskelija voidaan valita enintään kahdeksi kaudeksi. Hallituksen muiden jäsenten toimikausi on kolme kalenteri¬vuotta. Heistä on vuosittain ero¬vuorossa kaksi. Sama henkilö voidaan valita hallitukseen yhtäjaksoisesti enintään kuudeksi vuodeksi. Rajoitus ei koske puheenjohtajaa.

Hallitus valitsee vuoden ensimmäisessä kokouksessa keskuudestaan varapuheenjohtajan. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja mukaan luettuna, on paikalla.

Hallitus nimeää 10 §:ssä mainitut kiintiöihin oikeutetut, sopimussektoreita edustavat neuvottelukunnat sekä valiokunnat. Hallitus voi asettaa toimi-kaudekseen sen alaisuudessa toimivia ja sille vastuullisia toimikuntia ja työryhmiä sekä määrätä niiden tehtävät.

Valtuuston puheenjohtajalla on puhe- ja läsnäolo-oikeus hallituksen kokouksissa.

Hallituksen kokouksesta lähetetään tieto hallituksen jäsenille viimeistään viisi päivää ennen kokousta. Kokouskutsussa on mainittava tärkeimmät esille tulevat asiat. Milloin kysymyksessä on työtaistelutoimenpide, on tieto kokouksesta lähetettävä vähintään päivää ennen kokousta.

Hallituksen jäsen voi osallistua kokoukseen ennen kokousta postitse tai kokouksen aikana tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.


11 § Hallituksen tehtävät
Sen lisäksi, mitä yhdistyslaissa ja näissä säännöissä muualla on määrätty, hallitus
1.    edustaa liittoa ja hoitaa liiton asioita sääntöjen ja valtuuston päätösten mukaisesti.
2.    hyväksyy liiton nimissä tehtävät työehtosopimukset.
3.    päättää liiton työtaistelutoimenpiteistä.
4.    vastaa liiton taloudesta ja omaisuudesta, laatii tilinpäätöksen sekä laatii ehdotukset liiton toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi.
5.    ottaa ja vapauttaa liiton toiminnanjohtajan ja vakinaiset toimihenkilöt.
6.    huolehtii liiton toiminnan strategisesta kehittämisestä ja hoitaa muut liittoa koskevat asiat.

12 § Nimenkirjoittajat
Liiton nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja tai toiminnanjohtaja tai hallituksen erikseen määräämä henkilö, jokainen edellä mainituista henkilöistä yksinään.

13 § Toiminta- ja tilikausi
Liiton toimi- ja tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätöksen tulee olla helmikuun loppuun mennessä valmiina luovutettavaksi tilintarkastajille, joiden tulee antaa siitä lausunto maaliskuun loppuun mennessä.


14 § Sääntöjen muuttaminen
Liiton sääntöjä voidaan muuttaa valtuuston päätöksellä, jos vähintään kolme neljäsosaa annetuista äänistä on muutosta kannattanut.


15 § Liiton purkaminen    
Liiton purkamisesta on päätettävä kahdessa peräkkäisessä, vähintään kahden kuukauden väliajoin pidettävässä valtuuston varsinaisessa tai ylimääräisessä kokouksessa. Tällaisen päätöksen tekoon vaaditaan kummassakin kokouksessa vähintään kolme neljäsosaa annetuista äänistä. Jälkimmäisessä kokouksessa on samalla päätettävä, miten liiton varat on käytettävä liiton tarkoituksen ja toiminnan edistämiseksi.


16 § Muut määräykset    
31.5.2011 tehtävällä sääntömuutoksella ei vähennetä Agronomiliiton ajankohtana 31.5.2011 olleiden jäsenten tai jäsenyhdistyksen jäsenten etuja tai oikeuksia.