Osaamisselvitys 2022
Selvitimme alkukesästä 2022 jäsenistömme osaamistarpeita ja mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen. Saimme edunvalvontatyöhömme ja jäsenpalveluidemme suunnittelun tueksi arvokasta tietoa jäsenistömme osaamisesta sekä jatkuvan oppimisen mahdollisuuksista. Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille ja työhön osallistuneille!
Selvityksen taustatiedot
Osaamisselvitys toteutettiin sähköpostitse jaettavalla verkkolomakkeella 31.5.-15.6.2022. Vastaajiksi kutsuttiin Agronomiliiton jäsenet pois lukien opiskelijat ja seniorit. Kyselyyn vastasi 1131 jäsentä ja vastausprosentti oli 30 %. Osaamisselvityksen kysymyksissä noudatettiin soveltuvin osin vuonna 2017 toteutetun osaamisselvityksen linjaa. Selvityksen tutkimuksellisesta konsultoinnista, toteutuksesta ja raportoinnista vastasi Mediatum Oy.
Kyselyyn vastanneista suurin osa oli naisia (76 %) ja perustutkinto oli suoritettu yli 15 vuotta sitten (53 %). Pääsääntöisesti vastaajat työskentelivät vakinaisessa työsuhteessa (73 %). Yksityinen sektori oli vastaajien suurin työllistäjä (51 %).
Kartoitimme kyselyssä vastaajien työtehtävissä tarvittavaa osaamista 12:sta eri osaamisalueelta. Viestintä-, kielitaito- ja digiosaamista kysyimme kaikilta vastaajilta. Näiden lisäksi vastaajat valitsivat omaan toimenkuvaan liittyviä osaamisalueita vastattavaksi seuraavista vaihtoehdoista:
- Teknologiaosaaminen
- Kansainvälisyys- ja monikanavaosaaminen
- Kiertotalous- ja ympäristöosaaminen
- Vastuu- ja turvallisuusosaaminen
- Asiakaslähtöinen tuotekehitysosaaminen
- Terveys- ja ravitsemusosaaminen
- Jäljitettävyysosaaminen
- Tutkimus-, koulutus- ja opetusosaaminen
Näistä selvästi eniten vastaajia keräsivät asiakaslähtöinen palvelu- ja tuotekehitysosaaminen ja tutkimus-, koulutus- ja opetusosaaminen.
Etätyöskentelyyn liittyvä osaamistarve nousussa
Vastaajilla digitaalisen osaamisen tarve työtehtävissä painottuu selvityksen mukaan etäkokouksiin ja etätilaisuuksiin osallistumiseen ja niiden järjestämiseen sekä toimisto-ohjelmien käyttöosaamiseen. Sisällöntuotannon osaamistarvetta eri alustoille ja sosiaaliseen mediaan, tiedonhallintaan ja big dataan liittyvää osaamistarvetta on vain harvoin kyselyyn vastanneiden joukossa. Selvityksessä havaittiin, että monipuolinen digitaalisuus liittyy vastaajien työtehtäviin vielä varsin vähän. Kysyttäessä tulevaisuuden osaamistarpeista, vastauksissa nousi tärkeimpänä digitaalinen osaaminen. Tulevaisuudessa digitaalisuus eri muodoissa nähtiin tärkeimpänä osaamisen kehittämisen tarpeena. Tuloksia vuoden 2017 osaamisselvitykseen verrattaessa eniten on noussut osaamistarve erityisesti etäkokouksien ja -tilaisuuksien osallistumiseen ja järjestämiseen.
Viestintäosaamisen taidoista lähes kaikki vastaajat tarvitsevat usein tai melko usein vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaitoja, työelämäviestintää (sähköpostit, sidosryhmäviestintä, tiedottaminen), kirjoittamisen taitoa ja esiintymistaitoa. Harvemmin tarvittavia taitoja ovat valmennustaidot, sovittelutaidot, sosiaalisen median viestintä ja saavutettavuus. Usein tai melko usein viestintäosaamista monikulttuurisessa ympäristössä tarvitsee puolet vastaajista. Yliopistosektorilla työskentelevät tarvitsevat muita useammin osaamista monikulttuurisessa ympäristössä toimimisesta.
Aika kortilla
Valtaosa (89 %) kyselyyn vastanneista on kehittänyt osaamistaan viimeisen viiden vuoden aikana. Merkitsevää eroa osaamisen kehittämisen suhteen ei ollut vakituisessa työsuhteessa tai määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevien välillä. Kuntasektorilla, suuryrityksissä ja yliopistolla työskentelevistä osaamistaan oli kehittänyt yli 90 %:a vastaajista, kun mikroyrityksissä ja järjestöissä työskentelevistä osaamistaan olivat kehittäneet 83 %:a vastaajista. Suurin osa vastaajista (78 %) oli kehittänyt osaamistaan omaan työhön liittyvässä työnantajan maksamassa tai järjestämässä koulutuksessa. Mikroyrityksissä (alle 10 työntekijää) työskentelevät kehittivät osaamistaan omakustanteisissa omaan työhön liittyvissä koulutuksissa selvästi muita useammin.
Hieman yli puolet vastaajista koki suurimmaksi ammatillisen kehittymisen esteeksi ajan puutteen työtilanteen vuoksi (kuva 1). Myös ajan puutteen työn ja yksityiselämän yhteensovittamisessa koettiin olevan merkittävä kehittymisen este. Etenkin vakinaisessa työsuhteessa työskentelevät kokivat ajanpuutetta työtilanteen vuoksi. Määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevät kokivat enemmän ajanpuutetta työn ja yksityiselämän yhteensovittamisessa. Kunta- ja valtiosektorilla työskentelevät kertoivat muita useammin esteen syyksi työnantajalle aiheutuvat kustannukset. Vastaajat mainitsivat avoimessa vastauskentässä oman osaamisen kehittämisen esteeksi hyvin usein henkilökohtaisten resurssien puutteen (aika, energia tai motivaatio ei riitä). Työtehtävistä tai työnantajasta johtuvat syyt mainitaan myös usein.
Kyselymme vastaajista 90 %:a on täysin tai jokseenkin samaan mieltä väitteestä suhtautuuko innokkaasti osaamisen päivittämiseen (kuva 2). Akavalaisessa vertailuaineistossa tätä mieltä on 75 %:a vastaajista. Agronomiliiton vastaajista suurempi osa on myös halukas kehittymään nykyisessä työssään verrattuna muihin akavalaisiin liittojen jäseniin.
Mitä osaamista koetaan tarvittavan tulevaisuudessa?
Tärkeimmäksi tulevaisuuden osaamistarpeeksi vastaajat kokivat digitaalisen osaamisen. Erityisesti digitaalinen viestintä ja digitaalinen markkinointi mainittiin usein. Tekoäly, koneoppiminen ja big data nousevat esiin ns. heikkoina signaaleina. Myös muut viestintä-, neuvottelu- ja verkostoitumistaidot koetaan tulevaisuudessa tärkeiksi. Hyvin usein vastauksissa mainittiin, että osaamista pitää ylipäätään kehittää koko ajan ja jatkuvasti.