Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Tasa-arvoinen jäsenmaksu on erisuuruinen

29.1.2014 12:31

Onko liiton jäsenmaksu liian matala, kohdallaan vai korkea? Se riippuu keneltä kysyy.

Agronomiliiton jäsenmaksuja maksetaan jälleen helmikuun puolivälissä.

Onko liiton jäsenmaksu liian matala, kohdallaan vai korkea? Se riippuu keneltä kysyy.  Jäsen, joka seuraa tiivisti tekemisiämme lehden, uutiskirjeiden ja somen välityksellä, pitää jäsenmaksua suhteellisesti edullisempana kuin se, joka pitää liittoa kaukaisena vakuutuslaitoksena. Erityisesti ne, jotka tarvitsevat palvelussuhdeneuvontaa, urapalveluita, hyödyntävät apurahoja tai osallistuvat tilaisuuksiin, kokevat saavansa jäsenmaksulleen katetta.

Agronomiliitossa on käytössä viisi erilaista jäsenmaksuluokkaa, joita sovelletaan laskutushetken mukaan. Täyttä, eli 314 euron, jäsenmaksua maksaa noin puolet jäsenkunnasta. Puolitettuun, 157 euron, erityisjäsenmaksuluokkaan kuuluvat mm. viljelijät, muut yrittäjät, koko vuoden ulkomailla toimivat, vastavalmistuneet, työttömät ja perhevapaalla olevat (ks. tarkemmin täältä). Lisäksi opiskelijoilla (15 €/87 €), vastavalmistuneilla (87 €) ja senioreilla (70 €) on omat maksuryhmänsä. Näistä täydentävät lisäksi jotkut muut alennuskäytännöt.

Voi hyvin kysyä, että onko oikeudenmukaista ja tasa-arvoista, että näitä portaita on rakennettu. Jossain määrin em. luokat ovat historiallisen kehityksen tulos. Mielestäni perusteet eri jäsenmaksutasoille on edelleen vahvasti olemassa. Eritasoisilla jäsenmaksuluokilla on otettu huomioon se, että esimerkiksi palkansaajajäsenten edunvalvontaan, neuvontaan ja muihin palveluihin on ohjattu selvästi enemmän resursseja. Samoin korkeammasta jäsenmaksusta maksetaan eteenpäin mm. työttömyyskassamaksu ja neuvottelujärjestöjen jäsenmaksu.

Sen verran vähän olen jäsenmaksuista kritiikkiä jäsenkunnasta kuullut 10 vuoden toiminnanjohtajaurani aikana, että tasot ja periaatteet lienevät kohtuullisen hyvin kohdallaan suhteessa toimintaamme ja ”kilpailijoihin”.

Jäsenmaksujen suhteen eniten mieltäni kaivaa se, että kykeneekö nykyjärjestelmämme riittävän nopeasti ottamaan huomioon tilanteen, kun elämä alkaa tosissaan potkia päähän. Ehkäpä ei. Mallimme on jossain määrin jäykempi kuin monien liittojen käyttämä prosenttipohjainen jäsenmaksu, jossa ei tarvitse arvioida tulojen alenemaa ja laskea kuukausia. Poikkeuksellisissa tilanteissa toimiston ja hallituksenkin kädet ovat sidotut, eikä jäsenkohtaisia erityisalennuksia voida antaa – vaikka joskus oma järki tai sydän sanoisi muuta.

Kiinteät jäsenmaksumme ovat perin selkeitä ja reiluja sekä ennen kaikkea suhteessa moniin muihin, matalammalla tasolla.

- Jyrki Wallin/toiminnanjohtaja

PS. erityisen oleellinen seikka jäsenmaksujen osalta on se, kuinka hyvin maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusalojen korkeasti koulutetut järjestäytyvät Agronomiliittoon. Huolehdithan sinäkin liiton jäsenenä, että järjestäytymisasteemme säilyy korkeana! Käynnissä on suosittelukampanja, johon voit kantaa oman kortesi kekoon klikkaamalla tästä.

Kommentit

  • Asko Sikiö 11 years ago

    Hei,

    Nykymuotoinen, porrastettu jäsenmaksu on hyvä. Kannattaa säilyttää ennallaan.

    Terveisin

    Asko Sikiö

  • Ismo Näkki 11 years ago

    Jäsenmaksu nykymuodossaan on hyvä. Mielestäni ei ole tarvetta muuttaa jäsenmaksun perintää.

  • J-P 11 years ago

    Itse olen ollut Agronomiliiton jäsen jo vuodesta 1980. Nyt olen työtön, 54-vuotias työnhakija, jolla on kotikaupungissani Kuopiossa yli 500 akateemista kanssasisarta ja -veljeä.

    Edellinen projektipäällikkyyteni päättyi ja samalla työttömyyteni alkoi jo yli kaksi ja puoli vuotta sitten, joten "nautin" ruhtinaallista vähän yli 500 euron suuruista työmarkkinatukea. Niin ikään akateeminen puolisoni opiskelee vailla mitään ansiotuloja. Helsingin seudun ulkopuolella eikä varsinkaan itäisessä Suomessa ole juurikaan avoimia työtehtäviä ikäisilleni, eikä juuri nuoremmillekaan. Yrittäjyys ei tule ainakaan ainoana tulonlähteenä kysymykseen perhetilanteestamme johtuen.

    Jyrki Wallin peräänkuuluttaa tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta myös jäsenmaksuihin silloin, kun maailma kohtelee kaltoin. Tämän vuoksi puolikkaankin jäsenmaksun maksaminen omassa taloudellisessa tilanteessamme tuntuu todella suurelta.

    Siksi ehdotan Agronomiliiton hallituksen tarveharkintaan perustuvan, kevyen maksuluokan lisäämistä uutena jäsenmaksuluokkana. Summaltaan tämä voisi olla esimerkiksi joitakin kymppejä/vuosi, kun tietyt ehdot täyttyvät. Jos työttömyyteni jatkuu, en tarvitse kalentereita enkä liiemmälti muitakaan liiton etuja.

    Kuitenkin - mikäli joudun taloudellisista syistä eroamaan liiton jäsenyydestä, menetän muun muassa yli 30 vuotta maksamieni liiton ryhmävakuutusten jäsenedun, joka on arvoltaan erittäin merkittävä. Se tuntuu epäreilulta.

    Siksi uusi jäsenmaksuluokka on perusteltu.

    Terveisin JP

  • MTO 11 years ago

    Eri jäsenmaksuille löytyy perusteet ja ne ovat ansiotuloa nauttiville kohtuulliset, jopa kilpailukykyiset. Tämän vuoden laskun saapuessa perille tiedän kuitenkin omalta osalta toimenpiteeni. Laskun jätän maksamatta ja kohteliaasti ilmoitan neljännesvuosisadan kestäneen jäsenyyteni päättymisestä. Palkkatuloa ansaitsemattomalle ammattiyhdistysliikkeen ja työttömyyskassan jäsenmaksuista ei ole verotuksellista hyötyä eikä työttömälle palveluistanne työn saannin suhteen. Kulut karsin tulojen mukaisiksi ja kaikki se jää pois, mikä ei ole pakko tai mistä ei ole tässä vaiheessa hyötyä. Näin toimii liittokin taloutensa suhteen pitkällä aikavälillä.

  • Marjut Naapuri 11 years ago

    Olisin ehdottanut, että jäsenmaksun voisi maksaa kuukausittain (26 euroa/kk). Tämä helpottaisi kovasti niitä henkilöitä, joille isomman könttäsumman maksu alkuvuodesta tekee tiukkaa. Kuukausimaksua sovelletaan jo osassa liitoista.

    Terveisin

    Marjut Naapuri

  • Kalervo 10 years ago

    2015 jäsenmäksun nousi 2 €/kk - nyt 28 €/kk, korotus yli 7.5%. Mihin näin suuri kororus perustuu? Ei ainakaan "palkankorotuksiin", asia josta liitto on "hyvin" taistellut" jäsentenpuolesta - eli ei ainakaan mikään indeksikorotus? Ehkä jotkin toiset taasot saavat korotuksia, jonka takia jäsenmaksua piti niin paljon nostaa?

    -Kalervo-

  • Maija Soljanlahti 10 years ago

    Hei Kalervo!

    Jäsenmaksu nousi valitettavan paljon. Syy on taloustilanteessa: yhä useampi jäsenemme on työttömänä. Jotta kaikille voidaan maksaa ansiosidonnainen työttömyysturva, joutui työttömyyskassamme korottamaan maksua 72 eurosta 94 euroon. Työttömyyskassaamme kuuluu useita liittoja, eikä mikään ala ole selvinnyt ilman irtisanomisia ja työttömyyden nousua. Indeksikorotusta ei jäsenmaksuun tehty lainkaan.

    Terveisin

    Maija Soljanlahti

Lähetä kommentti