Ympäristöekonomian opiskelusta ja poliittisesta urasta kokoomusnuorten puheenjohtajana - haastattelussa Matias Pajula

24.8.2020 15:25

Matias Pajula on vuodesta 2019 opiskellut ympäristö- ja elintarviketaloutta Helsingin yliopistossa. Hän on mukana politiikassa ja tällä hetkellä töissä kokoomusnuorten puheenjohtajana.

Mitä opiskelet? Suuntaus/pääaine? Kauanko olet opiskellut?

Olen opiskellut vuoden ympäristö- ja elintarviketaloutta, mutta töiden takia tähän mennessä hieman huonolla suoritusprosentilla. Tulevana syksynä olisi tarkoitus paukuttaa myös opintopisteitä kasaan. Suunnitelmissa on suuntautua ympäristö- ja luonnonvaraekonomiaan.

Koetko, että opintosi vastaavat tulevia työelämän tarpeita?

Ehdottomasti. Esimerkiksi jokin kurssi, mikä käsittelee ympäristöpolitiikkaa Suomessa ja Euroopan Unionissa, sivuaa tismalleen sitä, mitä tekee työkseen, kun oma ura on politiikassa. Jokainen luento esimerkiksi ympäristöpolitiikan kurssilla edisti sitä, mitä tekee töiden puolesta. Millä tahansa alalla ympäristönäkökulman ja asioiden merkitys ei ole vähenemässä, vaan päinvastoin. Myös niillä aloilla ja niissä yrityksissä, missä ei ole aikaisemmin otettu huomioon ympäristönäkökulmaa, täytyy huomioida kyseisiä asioita yhä enemmän ja enemmän.

Oletko valinnut opintosi työelämää silmällä pitäen?

Kyllä, aika lailla. Viikkiin ja ympäristö- ja elintarviketaloutta opiskelemaan päädyin kaverin suosituksesta. Kaveri kertoi, että kyseessä on jotain, mikä kiinnostaisi minua. Hän oli oikeassa.

Mitkä näet koulutuksesi vahvuuksina ja heikkouksina työuran näkökulmasta?

Ennen kaikkea vahvuutena näen ympäristönäkökulman keskeisyyden opinnoissa. Paljon koulutetaan ihmisiä, joilla on ymmärrystä taloudesta ja kaupankäynnin mekaniikasta. Vähemmän ymmärrystä löytyy ympäristöasioista ja -näkökulmasta. Kehitystä on huomattavissa puheessa siitä, miten yritykset voivat olla vastuullisempia ja ympäristöystävällisempiä, ja sitä ratkaisemaan tarvitaan asiantuntijoita. Ympäristö- ja luonnonvaraekonomia on koulutusta sekä siihen, että samaan aikaan se on myös paljon taloutta ja kauppatieteitä. Vaikka ei päätyisikään ympäristönäkökulmaa vaativaan työhön, niin opinnoissa on vahvistunut niin ikään talousosaaminen. Heikkouksia joutuu hetken pohtimaan, mutta mieleen tulee se, kuinka osaaminen voi olla jokseenkin kapea talouden puolelle. Ala on hyvin spesifi, jonka myötä se ei välttämättä joidenkin työnantajien mielestä ole riittävän yleispätevä.

Kerro vähän siitä, mitä teet nyt ja mikä työnkuvasi on?

Olen ollut töissä kokoomusnuorten puheenjohtajana viime marraskuusta lähtien. Fuksisyksynä kiersin kolmeen kertaan Suomen vaalipiirit, joka haittasi hieman opintoihin osallistumista. Työnkuvaani kuuluu muun muassa poliittista valmistelua, uusien linjauksien pohtimista, kannanottoja, yhteistyötä puolueen suuntaan ja yhteydenpitoa eri tahoihin kuten omiin kansanedustajiin, puoluejohtoon sekä muihin puolueisiin. Varsinkin yhteydenpito muihin puolueisiin on tärkeää ja mielenkiintoista, eikä sitä mielestäni tehdä tarpeeksi. Yksikään työpäivä ei ole samanlainen.

Millä asioilla on ollut merkitystä poliittisen urasi muotoutumisessa? Mikä sai lähtemään mukaan?

Uran muotoutuminen on ollut suurimmaksi osaksi sattumaa. Minulla ei ole ollut mitään suurta halua politiikkaan ja esimerkiksi lukioikäisenä pidin politiikkaa asiana, mikä minua ei kiinnostaisi. Halusin kuitenkin haastaa omia ajatuksiani ja miettiä sitä, miksi politiikka usein näyttäytyy nuorille siinä valossa, ettei siihen halua lähteä mukaan. Sattuman kautta päädyin mukaan Kuntavaaleihin 2017 ja siitä eteenpäin olen ollut mukana erilaisissa jutuissa.

Kauanko olet ollut mukana politiikassa?

2017 olin ensimmäisen kerran aktiivisesti mukana.

Mitkä ovat mielestäsi tärkeimpiä taitoja työsi kannalta?

Kokonaisuuksien hahmottaminen on kriittistä. Niche-keskustelua on paljon ja usein käydään laajasti läpi hyvin spesifejä aiheita, joista sitten syntyy jokin kohu. Mietitään nyt esimerkiksi taloutta ja sitä, miten se menee yhteen ympäristön kanssa ja miten näiden kahden välinen harmonia saadaan toimimaan. Jos keskitytään vain toiseen, eikä nähdä kokonaiskuvaa, niin harmonia ei yksinkertaisesti toimi. Jos talous romahtaa, unohdetaan helposti ympäristö kokonaan. Tärkeitä ovat asiat, jotka liittyvät vahvasti omiin opiskeluihinikin. Ihmisten kohtaaminen on myös keskeinen taito työni kannalta. Poliitikot tekevät työtään ihmisten luottamuksella, ja heitä pitäisikin välillä muistuttaa siitä, että he ovat asemassaan ihmisten luottamuksesta heihin.

Mistä pidät eniten työssäsi/töissäsi? Entä onko ikäviä puolia?

Pidän erityisesti ihmisten kohtaamisesta. Korona-aika on ollut erittäin harmillista, kun tapaamiset ovat muuttuneet Zoom-, Teams- tai muiksi etäkokouksiksi. Kuntavaaleihin eksymisen jälkeen eräänä syynä politiikassa jatkamiselle oli kampanjoinnista pitäminen. Parasta aikaa on, kun kohtaa ihmisiä ja jakaa heidän kanssaan ajatuksia ja mielipiteitä. Toki tällä asialla on kääntöpuolensa, joka on samalla työn ikävä puoli - myös ihmisiä, jotka toteavat, että minun pitäisi painua ties minne, tulee vastaan. Se voi olla raskasta, kun tässä työssä laittaa oman persoonansa peliin ja ihmiset eivät välttämättä pidä siitä persoonasta ja antavat sitten kriittistä palautetta. Positiiviset puolet kuitenkin voittavat nämä negatiiviset.

Mitä tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on?

Tykkään ajatella eri aikajänteillä. Seuraavan vuoden aikana suunnitelmissa on kuntavaaleihin osallistuminen ensi keväänä. Kuntavaaleihin on mukava palata, sen ollessa paikka, mistä politiikkaan osallistumiseni alkoi. On kiva myös mennä neljä vuotta kokeneempana tekemään hommaa uudestaan. Työn ja politiikan ulkopuolelta suunnitelmissa on nyt opiskelujen edistäminen. Olen sanonut kaikille kavereilleni, että teen syksyllä sen eteen hommia, niin nyt on jo hieman paine, että täytyy ihan oikeasti tehdä niin. Kuntavaalit ja opintojen edistäminen ovat siis

Myöhemmin olisi siistiä jatkaa politiikan parissa töitä, erityisesti niiden aiheiden parissa, joita itse opiskelee.

 

 

-Elsa Norola, Agronomiliiton opiskelijavaliokunnassa VEKEn edustajana

 

Lähetä kommentti