Opiskelija, onnistu työnhaussa!

06.4.2020 13:42

Opiskelijoiden kesätyönhaun ollessa kovassa vauhdissa, saattaa moni asia mietityttää prosessin aikana. Kannattaako työnantajalle soittaa työnhaun aikana? Mikä merkitys on verkostoilla? Entä miten erottua edukseen suuresta hakijamäärän joukosta?

Kävin etsimässä vastauksia opiskelijoita askarruttaviin kysymyksiin haastattelemalla Saila Salmista, Lidl Suomen Hr-asiantuntijaa, jonka ydinosaaminen painottuu rekrytointiin. Lidl työllistää alamme osaajia esimerkiksi ostotoiminnoissa, laadunvalvonnassa ja markkinoinnissa. Yritys palkkaa myös vuosittain monia kesätyöntekijöitä. Kävimme Salmisen kanssa inspiroivan keskustelun opiskelijoiden työnhausta, haastattelutilanteesta ja rekrytoinnin tulevaisuudesta.

Kuvaaja: Riikka Harjusaari

Millaisia ominaisuuksia nuorella työntekijällä arvostetaan nykypäivänä? Millainen painopiste tutkinnolla ja koulutuksella on suhteessa kokemukseen?


“Tärkeintä on rohkeus tarttua uusiin tehtäviin”, Salminen sanoo oitis. Eri yrityksissä ja työtehtävissä painotetaan eri asioita, mutta motivaatiolla ja pitkäjänteisyydellä pääsee hyvin pitkälle. Se, että on valmis panostamaan työhönsä ja omaksumaan tietoa on arvostettava piirre esimerkiksi juuri työtä hakevalla opiskelijalla, jolla ei välttämättä ole vielä valtavasti kokemusta.

Salminen kertoo erityisesti edustamansa yrityksen näkökannan olevan se, että tutkinto ei ole kaikki kaikessa. Korkeakoulututkinto tai muu soveltuva koulutus katsotaan eduksi, mutta Salminen painottaa kuitenkin, ettei koulutukseen tulisi luottaa liikaa. “On hyvä olla itselleen armollinen, sillä kaikkea ei tarvitse osata heti”, Salminen linjaa. Työ opettaa tekijäänsä ja työtehtäviin kyllä perehdytetään. Tärkeintä on yritteliäisyys ja innokkuus hakemaansa tehtävää kohtaan.

 

Koetko verkostojen olevan merkittäviä työnhaussa?


Verkostoista ja omista kontakteista on todella paljon apua, mikäli joku yrityksen sisältä pystyy suosittelemaan sinua kyseiseen tehtävään, Salminen myötäilee. Suosittelijoista on hyötyä, sillä heillä on yleensä konkreettisempaa tietoa työnhakijan ominaisuuksista. “Lähtökohtaisesti tuskin kukaan suosittelee työnhakijaa, ellei oikeasti voisi kuvitella henkilöä omaksi kollegaksi”, Salminen tiivistää. Rohkeus palkitaan myös verkostojen luomisessa. “Kukaan ei tule hakemaan sinua kotoa”, Salminen painottaa. Kontakteja kannattaa metsästää niin opiskeluiden ja työtehtävien kautta, kuin myös rekrytointitapahtumistakin. Lisäksi esimerkiksi LinkedIn kannattaa hyödyntää ja Salminen kannustaakin opiskelijoita laittamaan rohkeasti kontaktipyyntöjä tapaamilleen ihmisille.

 

Miten kirjoittaa hyvä työhakemus ja CV? Saako työhakemuksessa esimerkiksi rikkoa rajoja käyttämällä erilaisia fontteja, kuvia ja mielikuvitusta ylipäänsä erottuakseen joukosta?


Hakemuksen teossa yleisin kompastuskivi on se, että sorrutaan yhdistämään hakemus ja CV. Tämä tarkoittaa sitä, että hakemuksessa luetellaan helposti samat asiat esimerkiksi koulutuksesta ja kokemuksesta kuin CV:ssäkin kerrotaan. “CV ja hakemus olisi hyvä pyrkiä pitämään toisiaan tukevina, mutta ne tulisi kuitenkin erottaa toisistaan”, Salminen ohjeistaa. Hakemuksessa tulisi keskittyä enemmän kertomaan omista vahvuuksistaan ja persoonastaan sekä korostaa motivaatiota hakemaansa tehtävään. Hakemuksen tavoitteena on suunnata katse tulevaan tehtävään kertomalla, miksi tavoittelee juuri kyseistä työpaikkaa. CV puolestaan on enemmän luettelomaisempi katsaus omasta “menneestä” - millaista kokemusta on kerryttänyt ja mitä siitä on oppinut. Kysyttäessä hakemuksen personoinnista esimerkiksi kuvien ja fonttien avulla, Salminen painottaa, ettei ole yhtä oikeaa tapaa tehdä onnistunutta hakemusta. Hakemuksesta saa tehdä selkeästi erottuvan, mutta täytyy muistaa säilyttää helppolukuisuus. “Tiedon jäsentely ja selkeys erityisesti CV:ssä ovat kaiken A ja O”, Salminen muistuttaa. Mielikuvituksellinen hakemus tai CV vakuuttaa rekrytoijaa ja herättää mielenkiinnon, mutta sen tekemisen täytyy olla perusteltua. Omia ideoita saa siis käyttää, mutta täytyy muistaa kohtuus kaikessa.

 

Kannattaako työnantajalle soittaminen rekryprosessin edetessä?


“Jos sinulla on oikeasti kysyttävää ja asiaa, soita”, Salminen ohjeistaa. Mahdolliset kysymykset voivat liittyä vaikka haetun paikan päivittäisiin työtehtäviin, vaatimusalueiden painotuksiin tai yleiseen ilmapiiriin. Tämänkaltaisissa kysymyksissä Salminen suosittelee soittamaan puhelun jo ennen varsinaisen hakemuksen lähettämistä. Tärkeää on muistaa viitata puheluun hakemuksessa tai tehdä muuten selkeäksi rekrytoijalle, että on lähettämässä hakemuksen. Näin rekrytoijan on helpompi yhdistää käyty puhelinkeskustelu ja hakemus. Jos hakijalla ei puolestaan ole mitään järkevää kysyttävää työtehtävästä, kannattaa puhelu jättää väliin. “Jos työnhakija soittaa ja puhelussa käydään läpi kaikki samat asiat kuin työilmoituksesta jo löytyy, puhelulla ei ole järkevää pointtia”, Salminen toteaa. Rekrytoija huomaa kyllä, mikä soitettu puhelu on ollut hakijalle niin sanottu “pakollinen paha”.

 

Miten onnistua haastattelussa? Miten vastata, kun rekrytoija kysyy “onko sinulla kysyttävää?”

 

Rekrytoija huomaa hyvin helposti, onko hakija valmistautunut haastattelutilanteeseen. Jännittäminen kuuluu asiaan, mutta reippaalla ensivaikutelmalla on tärkeä merkitys. “Hyvä rekrytoija näkee kyllä jännityksen läpi, eli siitä ei kannata ottaa suurta painetta”, Salminen muistuttaa. Haastattelussa rekrytoija kiinnittää huomiota muuhunkin kuin vain hakijan puheen sisältöön. Katsekontaktin ottaminen ja muiden hakijoiden huomioiminen, mikäli kyseessä on ryhmähaastattelu ovat tärkeitä pointteja, mitä rekrytoija tarkkailee. Myös esimerkiksi vuoropuhelun ylläpitäminen haastattelijan kanssa katsotaan erityiseksi ansioksi. “Välillä tämä voi olla vaikeaa myös rekrytoijalle”, Salminen kertoo. Hyviä kysymyksiä haastattelijalle voisivat olla esimerkiksi kysymykset rekrytoijan odotuksista eli siitä, minkälaisen tiimin jäsenen yritys haluaisi hakijasta ja millaisen paikan hakija tulee täyttämään. Lisäksi täydentävät kysymykset työnkuvasta ja yrityksestä ovat hyviä kysymyksiä. “Mikäli yrityksessä on pitkäaikaisia työntekijöitä, hyvä kysymys voisi liittyä siihen, miksi työntekijät ovat viihtyneet yrityksessä niin pitkään”, Saila vinkkaa. Rennon tunnelman saavuttaminen kevyemmillä kysymyksillä on myös vaihtoehto.

 

Ovatko video-CV:t ja videohaastattelut tulevaisuuden tapa rekrytoida?


Video-CV:t ja -haastattelut tulevat yleistymään varmasti paljon tulevaisuudessa. Ihmisten liikkuvuus ja kansainvälisyys painostavat luomaan uusia tapoja saada hakijoihin yhteys, joten videohaastattelut ovat kasvava sektori, Salminen vakuuttaa. Videohaastattelut auttavat rekrytoimaan ihmisiä myös pidemmän välimatkan päästä ja täten hakijakokemuksestakin tulee miellyttävämpi. Video-CV:itä Salminen kertoo nähneensä vielä yllättävän vähän, mutta hän on varma niiden yleistymisestä tulevaisuudessa. “Persoonalla on iso merkitys video-CV:tä kuvattaessa”, Salminen sanoo. Varsinkin haettaessa tehtäviä, joihin ei edellytetä niin paljon aikaisempaa kokemusta, painopiste siirtyy videolla enemmän itse henkilön olemukseen kuin kerrottuun sisältöön. Salminen haluaa vielä muistuttaa, ettei video-CV:n tai -hakemuksen lähettääkseen tarvitse olla ammattilainen: “Se, että ylipäätään uskaltaa olla siinä kameran edessä kertoo paljon”.

 

Olisiko sinulla muita yleisiä vinkkejä työtä hakeville opiskelijoillemme?


Ole aktiivinen työnhaussa. “Ei kannata odotella pelkästään sitä, että työnhakupalstalle ilmestyy kiinnostava paikka, vaan on kiinnostunut yrityksestä jo muutenkin”, Salminen kiteyttää. Monessa yrityksessä rekrytointi on määritelty prosessi eikä työpaikkoja anneta “ilmaiseksi” takaoven kautta. Hakuprosessia ennen kannattaa kuitenkin mennä rohkeasti puhumaan työnantajille ja ottaa yhteyttä yrityksiin. Näin on paremmat mahdollisuudet erottua joukosta. Myös palautteen pyytäminen esimerkiksi lähetetystä hakemuksesta voi olla eduksi. Esimerkiksi LinkedIn:ssä voi pyytää rohkeasti jotain rekrytoijaa arvioimaan oman hakemuksensa, Salminen vinkkaa. Näin on mahdollisuutta saada uusia näkökulmia ja kehittyä. Salminen haluaa lopuksi vielä painottaa oman persoonan merkitystä työnhaussa: “Kokeile rohkeasti eri tapoja työnhaussa, niin löydät oman juttusi”.

 

Sanni Turunen
Opiskelijavaliokunnan puheenjohtaja ja Lipidi ry:n edustaja

 

 

Lähetä kommentti