Etätyökeskukset luomassa kohtaamisia monipaikkaisen työn aikakaudella

23.6.2021 10:51

Reilu vuosi sitten keväällä maailmanlaajuinen koronapandemia pakotti ison osan suomalaisesta työelämästä digiloikkaamaan monipaikkaiseen työhön. Laajamittainen etätyö tyhjensi toimistot ja herätti tarpeen uusille vuorovaikutuskäytännöille.

Vuosipäivä etätyön kanssa

Pakko oli paras muusa myös työelämän muutostahdin vauhdittajana. Keväällä 2021 monet suomalaiset viettivät ensimmäistä vuosipäiväänsä laajamittaisen etätyön parissa. Erilainen arki ja uudet tavat tehdä tuttuja asioita ovat osoittautuneet monelle kuitenkin positiiviseksi yllätykseksi. Työn digitalisoituminen on tarjonnut joustavammat ja laajemmat mahdollisuudet mielekkäisiin ja aiempaa tuottavampiin työtapoihin. Useassa työpaikassa monipaikkaisen työn kehittäminen on ottanut isoja harppauksia eteenpäin, sillä työn tekemisen muodot tulevat varmasti jatkamaan moninaistumistaan myös pandemian jälkeen.

Myös oppilaitoksissa on jouduttu uuden äärelle. Etäopetukseen siirtyminen ja sopeutuminen ovat vaatineet ponnisteluja niin opetushenkilökunnalta kuin opiskelijoilta. Joillekin opetuksen siirtyminen verkkoon on mahdollistanut itsenäisen ja itselleen sopivan oppimismuodon löytymisen, toiset ovat taas kokeneet voimakasta etäopiskeluväsymystä ja tuen puuttumista.Tulevana syksynä moni korkeakouluopiskelija jatkaa edelleen etä- tai hybridimallin mukaisessa opetuksessa, jolloin oppilaitosten kehityspöydällä ovat erityisesti yhteisöllisyyden ja sosiaalisen vuorovaikutuksen sisällyttäminen verkon välityksellä tapahtuvaan opetukseen. Etätyöhön siirtyminen on lisännyt sekä valinnanvapautta että itseohjautuvuutta ja työskentelyn onkoettu tehostuneen. Työmatkojen vähentyminen on luonut lisää vapaa-aikaa, mutta toisaalta taas työskentely kotoa käsin on sekoittanut työn ja vapaa-ajan jo valmiiksi häilyvää rajaa. Sitä kautta myös työn kuormittavuus on voinut lisääntyä. Vaikka kokoustamisen siirtyminen virtuaalisin huoneisiin on koettu toimivaksi, ei se kuitenkaan aina toimi täydellisenä korvikkeena aidolle kohtaamiselle ja keskustelulle. Etätyömahdollisuuksista huolimatta, moni haluaa olla fyysisesti läsnä työpaikallaan. Suuri syy tälle on tarve kokea kuuluvansa työyhteisöön ja tarve kasvokkaiselle, aidolle vuorovaikutukselle.

Kohtaamispaikka nelostien varrella

Reilu vuosi sitten aika kypsyi uudenlaisen verkoston luomiselle myös nelostien varrella sijaitsevallenoin 4000 asukkaan Pihtiputaalle. Keski-Suomeen oli jo tätä aiemmin noussut muutama etätyökeskus. Pihtiputaalla käynnistettiin Hubittaako? -hanke, jonka tavoitteena on kehittää Keski-Suomen yhteisöllisten työtilojen yhteistyöverkostoa ja vastata alueellisiin koulutustarpeisiin avoimella korkeakouluopetuksella. Syksyllä 2020 Pihtiputaalle avattiin vanhan apteekin tiloihin uusi, yhteisöllinen osaamis- ja etätyökeskus. Nimeksi äänestettiin tilojen vanhaa käyttötarkoitusta kunnioittaen HUBteekki.

Yhtenä hankkeen tärkeänä tavoitteena on osaamisen kehittäminen. Jyväskylän avoin yliopisto lähti mukaan hankkeeseen aktiivisen yhteistyön merkeissä ja alkuvuonna HUBteekissa alkoivat avoimet yliopisto-opinnot sekä ammattikorkeakoulun polkuopinnot. HUBteekin projektipäällikkö Miia Hiirosen mukaan opintojen saama suosio pääsi yllättämään: ”Saimme mahdollisuuden tarjota sosionomin polkuopinnot ja päätimme katsoa, että herättääkö se kiinnostusta: ilmoittautumisaamuna saimme hurjasti hakemuksia ja paikat täytettiin viidessä minuutissa”. Kiinnostusta etäopiskelumahdollisuuksia kohtaan siis löytyy, ja vauhdikkaan lähdön ansiosta opintotarjonta tulee laajenemaan syksyllä. Koronapandemia on sysännyt syvää asennemuutosta liikkeelle ja oppilaitokset ovat olleet erittäin kiinnostuneita perustamaan etäyhteyksin opintoihin osallistuvia satelliittiryhmiä. Hiirosen mukaan oman kunnan oppimismuotoilulla on monia mahdollisuuksia vastata suoraan työelämästä kuuluvaan kysyntään – tyhjää koulutusta ei tarjota. Etätyökeskuksissa tarjottava koulutus onkin erinomainen keino koulutus -ja osaamistason noston saavuttamisessa: ”Myös aikuisissa alanvaihtajissa löytyy intoa ja halua kouluttautua.”, toteaa Hiironen.

Toukokuuhun 2022 asti kestävän Hubittaako? -hankkeen aikana HUBteekin ovet ovat avoimet kaikille ja tilojen käyttö maksutonta. Kävijöitä HUBteekkiin saapuukin niin läheltä kuin kaukaa. Etätyökeskus on luonut monia uusia mahdollisuuksia paikallisille, mutta houkuttelee käymään myös matkustavia etätyöntekijöitä. Maaseudun ja mökkikuntien vetovoima on kasvanut korona-ajan myötä ja paikalliset etätyökeskukset ovatkin ottaneet matkalaiset avosylin vastaan. Hankkeessa ollaan tehty töitä erityisesti sen eteen, että paikalliset etätyöskeskukset saadaan nostettua kartalle ja näin myös ulkopaikkakuntalaisten tietoon. Tulevaisuudessa Hiironen toivoo, että Suomessa sijaitsevat etätyökeskukset rakentaisivat ison ja kattavan etätyöpisteverkoston. Niin opiskelulle kuin etätyölle tarkoitetulla yhteisellä ja avoimella tilalla on monia hyötyjä. Yhteisöllisyys on luonut erinomainen alustan verkostoitumiselle: eri alojen ja lähtökohtien kohdatessa syntyy monesti uusia ideoita. Onnekas saattaa myös tavata esimerkiksi tulevan työnantajansa tai työntekijänsä etätyökeskuksessa. Tämä on myös Pihtiputaan HUBteekissa todistettu. Työelämän verkostoitumisen lisäksi etätyökeskuksella on ollut positiivisia ulkoisvaikutuksia myös muuhun yhteisöön: esimerkiksi ikäihmisille tarjottavan digineuvonnan muodossa.

Tulevaisuus etätyökeskuksissa näyttää valoisalta. Monipaikkainen työskentelymalli on kohdannut positiivisen asennemuutoksen pandemian vauhdittamana ja vaikutukset työelämässä tulevat näkymään pitkään. Ja kun koronaperäisistä turvaväleistä voidaan jossain kohtaa kokonaan luopua, tie uudenlaisen yhteisöllisen verkoston rakentamiselle on auki. Pihtiputaan hanke jatkuu sellaisenaan vielä vuoden päivät, mutta jatkoa jo toivotaan. “Seuraavassa hankkeessa myös kansainvälistyminen tulisi selkeästi ottaa mukaan yhdeksi näkökulmaksi”, pohtii Hiironen.

Kirjoittaja: opiskelijavaliokunnassa ViTa:n edustajana toimiva Viola Pasanen