Agronomiliiton yrittäjä- ja viljelijäjäsenet ottivat kantaa ruoka-alan ajankohtaisiin asioihin ja tekivät ehdotuksia liitolle

Agronomiliiton yrittäjävaliokunta toteutti keväällä 2022 kyselyn liiton yrittäjä- ja viljelijäjäsenten tarpeiden ja toiveiden tunnistamiseksi.

Vastauksissa nousivat esille alkutuotannon ajankohtaiset haasteet, edunvalvonnallinen tarve sekä runsaasti koulutusideoita. Myös verkostoitumista ja keskinäistä yhteistyötä pidettiin tärkeänä. Tulokset on käsitelty Agronomiliiton hallituksessa ja niissä on viestiä yrittäjävaliokunnan lisäksi myös viljelijävaliokunnan ja koko liiton toimintaan.

Kyselyyn vastasi 38 jäsentä, joista 61 % päätoimisia yrittäjiä, 66 % viljelijöitä ja 57 % yksinyrittäjiä. Vastaajista 37 % työllisti 2–5 henkilöä, 3 % työllisti yli 10 hlöä ja 3 % yli 50 hlöä. Liikevaihto vaihteli kymmenistä tuhansista muutamiin miljooniin. Vastauksissa näkyi jäsenten yritysten laaja toimialakirjo maa- ja metsätaloudesta ruoantuotantoon, ravitsemusterapiaan, ravintola- ja majoitustoimintaan sekä liike-elämän rahoitus-, hallinto- ja konsultointipalveluihin.

Vastaajat kertoivat, millaista palveluntarjontaa ovat eri tahoilta monipuolisesti hyödyntäneet. Koulutustarpeita riitti silti edelleen. Useat vastaajat toivoivat erityisesti liiketoimintaosaamiseen liittyviä koulutuksia, kuten tuotteistus, tuotekehitys, laskentatoimi, hinnoittelu, kustannusten ja riskienhallinta, rahoitus, verotus, laki, sopimukset, vakuutukset, laskutusohjelmat, markkinointi, kotisivut ja markkina-analyysit. Lisäksi esille nousi jaksamiseen, hyvinvointiin ja verkostoitumiseen liittyvien tilaisuuksien tarve. Vastaajat toivoivat myös alan osaamista / jatkokoulutusta, kuten elintarvikeosaaminen, tuottajasta yrittäjäksi siirtyminen ja tuotantoeläinsuojelu. Myös EU-byrokratia, kansainvälisen verkostoitumisen ja yhteistyön edistäminen mainittiin.

Konkreettisina ehdotuksina yrittäjävaliokunnalle nousi esimerkiksi muiden liittojen kanssa yhdessä järjestetyt tilaisuudet, kehittävät kurssit, verkostoillat, aamukahvit, yritysvierailut – myös etänä. Myös pienyrittäjän aseman parantaminen tuotiin esille. Lisäksi vastaajat pohtivat, miten saataisiin enemmän väkeä liiton toimintaan mukaan, yrittäjyyden kiireisyyden huomioon ottaen.

Agronomiliiton jäsenistössä tunnetaan alan erityispiirteet – jäsenet voivat opettaa toisiaan

Ruoka-alan merkitys kasvaa, myös kansainvälisesti. Ruoka-alan kehittäminen edellyttää kotimaista alkutuotantoa. Viljelijät ovat ruoantuottajia ja huolehtivat omalta osaltaan myös luonnosta ja ympäristöstä. Agronomiliitolta toivottiin tukea maatalousyrittäjien vaikeaan tilanteeseen ja vahvaa edunvalvontaa viljelijöille. Myös kaupan sopimukset puhuttivat. Viestintää ja vaikuttamista eri kanavissa ja eri tahoille pidettiin tärkeänä.

Yhteistyötä Suomen Yrittäjien ja muiden liittojen kanssa esitettiin, mikä toteutuukin Akavalaiset yrittäjät – AKY:n kautta. Palvelu-, tuki- ja edunvalvontatarpeina Agronomiliitolle nousivat esille myös lakiasiat sekä maatilatalouteen liittyvän yritystoiminnan asiat, kuten yhtiöittäminen ja tilojen välinen yhteistoiminnan merkityksen korostaminen sekä tuottajasta yrittäjäksi siirtyminen.

Kuinka lisätä ruoan arvostusta?

Vastaajat pohtivat yleisellä tasolla ruoan arvostuksen lisäämisen keinoja: kotimaisuus, turvallisuus, puhtaus, tunnepuoli, lähiruoka, vastuullisuus, omavaraisuus, hinta, tulonjako, verotus, merkinnät ja viestintä, visualisointi ja kansainvälinen vertailu. Perinteisten keinojen lisäksi todettiin käsillä olevien kriisien nostavan kotimaisen ruoan arvostusta; saatavuus, huoltovarmuus ja valmiusasioiden esilläpito. Myös ruoan kasvatuksen haasteiden hahmotus olisi tärkeää. Ruoalle penättiin lisää hintaa ja jopa lakkokortti otettiin esille. Arvostusta ja kannattavuutta voitaisiin parantaa yhdessä ja Agronomiliitto voisi ottaa tässä näkyvämpää roolia.

Vastauksissa tunnistettiin myös, että asiakkaiden mielipide ruoan kotimaisuuden ja turvallisuuden merkityksestä on muuttunut. Tähänastisilla hankkeilla, tiedotuksella ja tutkimuksella on ollut merkitystä. Tärkeää on huolehtia kotimaisen tuotannon puhtaudesta, turvallisuudesta ja laadusta. Myös osaamisen kehittäminen on tärkeää. Viljelijöiden ja tuottajien jaksamisesta on huolehdittava. Sekä alkutuotannon että jalostuksen ja palveluyrittäjyyden on oltava kannattavaa.

Miten voisimme hyödyntää keskinäistä yhteistyötä enemmän?

Vastaavat toivoivat keskinäisen yhteistyön merkeissä ajatustenvaihtoa, tapaamisia, webinaareja eri alojen kuulumisista ja ajankohtaisista aiheista, matkoja, vierailuja, koulutuksia (mm. hyvinvointiteemoista), yhteisöllisyyttä ja verkostoitumista yhteistyötarkoituksessa. Liiton jäseniä toivottiin kouluttamaan ja osa vastaajista tarjoutui myös itse kouluttamaan. Myös yhteistä keskustelua alan tulevaisuudesta ja konkreettista haasteiden ratkomista kaivattiin. Jatkokoulutus elintarvikealalle nähtiin tarpeelliseksi, ja tilaisuuksia ja julkisuutta toivottiin myös maakuntiin. Jäsenistön vahvuuksien ja osaamisen tuominen yhteen ja esiin eri alojen piirissä nousi myös esille, samoin lehti- ja uutiskirjehaastattelut.

Yrittäjien palvelutarpeita viedään eteenpäin

Yrittäjäkyselyn tulokset esiteltiin Agronomiliiton hallitukselle, ja toteuttamisen keinoja voidaan pohtia niin yrittäjävaliokunnassa, viljelijävaliokunnassa kuin koko liiton tasollakin. Edunvalvonnassa ja myös tapahtumien ja koulutusten järjestämisessä Agronomiliitto tekee yhteistyötä muiden liittojen kanssa, Akavalaiset yrittäjät AKY ry:n toiminnan kautta.

Agronomiliiton yrittäjävaliokunta organisoi osaltaan liiton omia tapahtumia ja koulutuksia sekä järjestää mahdollisuuksia yrittäjäjäsenten verkostoitumiseen. Agronomiliiton yrittäjä- ja viljelijäjäseniä yhdistävänä tekijänä on yleisten yrittäjäkysymysten lisäksi ruokaketjun osana toimiminen. Yrittäjävaliokunnassa oltiin tyytyväisiä vastaajamääriin ja todettiin, että aiempi toiminta on ollut oikean suuntaista, eikä isoja yllätyksiä tullut. Benchmarkkausta ja koulutuksia tarvitaan, kuin myös verkostoitumista ja yritysvierailuja.

Yrittäjävaliokunnassa pohdittiin tulosten tiimoilta myös, miten saataisiin samantyylisesti toimivia yrityksiä kohtaamaan toisiaan. Kohtaaminen voisi olla esimerkiksi yhteistyömahdollisuuksien rakentamista vaikkapa markkinoinnissa ja samalla oman osaamisen laajentamista ilman uuden osaajan palkkausta. Myös isoilla yrityksillä on hyviä esimerkkejä yhteistuotteista.

Edunvalvonnallinen tarve korostuu. Kaikkeen ei voida vastata, mutta liitossa tehdään parhaamme. Osa edunvalvonnallisista asioista on Agronomiliiton kokonaisuuden kannalta tärkeitä, kuten ruoan arvostus. Todettiin, että nämä ovat painotuskysymyksiä, myös suhteessa resursseihin. Alkutuotannon viesti oli yllättävän vahva, vaikkakin ajankohtainen. Maatilayrittäjien koulutustarpeita voidaan miettiäkin koko liiton kautta.

Aky.fi -tapahtumat ja koulutukset ovat avoimia kaikille Agronomiliiton jäsenille

Agronomiliiton kaikki yrittäjät, niin pää- kuin sivutoimiset, voivat täysimääräisesti hyödyntää AKY:n yrittäjäpalveluja.

AKY:n toiminta on olennainen osa Agronomiliiton yrittäjille suunnattua toimintaa, ja Agronomiliitto osallistuu vahvasti AKY:n toiminnan suunnitteluun. AKY vastaa toiveeseen liittojen kanssa yhteistyössä toteutettavasta toiminnasta ja kokoaa yhteen akavalaisten liittojen korkeakoulutetut yrittäjäjäsenet. AKY tekee edunvalvontatyötä niin Akavan kuin Suomen Yrittäjien kautta.

Agronomiliiton yrittäjävaliokunta haluaa lisätä jäsenten tietoisuutta AKY:n toiminnasta ja kokee, että AKY vastaa myös liiketoimintaosaamiseen liittyviin asioihin. Syksyllä 2022 AKY:ssä on vahvana teemana omistajanvaihdokset, josta julkaistaan blogikirjoituksia ja järjestetään Yritysmyyjäiset 1.11. Helsingissä ja 3.11. Tampereella yhteistyössä Suomen Yrittäjien kanssa. Tervetuloa mukaan tapahtumiin!

Lisätietoa, Agronomiliiton yrittäjävaliokunta:

Linda Kanniainen   
Neuvottelupäällikkö, yrittäjävaliokunnan siht.
P. 040 901 1644 
linda.kanniainen@agronomiliitto.fi   

Herbert Lundström
Agronomiliiton yrittäjävaliokunnan pj.
 P. 050 500 2310
herbert.lundstrom@sprof.fi