Ruokakulttuurin pauloissa

06.2.2014 09:44

MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi oli agrosenioreiden helmikuun lounaskokouksen puhuja. Hän kertoi ruokakulttuurin muutoksesta ja siitä mitä MTK tekee tällä saralla.

Ruokakulttuuriasiamies on monella tapaa verkostoitunut ruokaketjun toimijoiden kanssa. Se merkitsee mukana oloa monissa ruokaan liittyvissä hankkeista, jotka liittyvät ruokakasvatukseen, julkisiin ruokapalveluihin ja ruoan alkuperä- ja laatumerkintöihin. sekä lähiruokaan. Pääosa työstä tapahtuu kansallisella tasolla, mutta mukana ollaan myös pohjoismaisessa yhteistyössä.

Kiinnostus ruokaa ja ruokakulttuuria kohtaan on kasvanut. Sitä ilmentää myös MTK:n ruokakulttuuriasiamiehen tehtävä, ruokakulttuurin lahjoitusprofessorin viran perustaminen Helsingin yliopistoon ja TV:n monet ruokaohjelmat.

Syväniemi korosti, ettei mikään rakkaus ole niin rehellistä kuin rakkaus ruokaan. Kansallista kulttuuria ei ole olemassa ilman omaa kieltä ja keittotaitoa. Ruoka on tie kulttuurin ymmärtämiseen. Suomalainen ruokakulttuuri on laaja-alainen , omaleimainen ja elävä kokonaisuus. Se, mitä Suomessa syödään, kertoo suomalaisesta luonnosta, yhteiskunnan historiasta, identiteetistä ja kulttuurista. Jokainen suomalainen luo ruokakulttuuria omilla päivittäisillä valinnoillaan.

Ruoalla on vahva poliittinen agenda, joka näkyy nykyisen ja edellisen hallituksen ohjelmissa ja niiden perusteella käynnistetyissä hankkeissa.

Ruokajärjestelmä etsii koko ajan uutta, mutta samanaikaisesti on myös nähtävissä sen paluuta juurille. Lähiruoka ja ruoan alkuperä kiinnostavat. Hallituksen lähiruokaohjelman tavoitteet on linjattu vuoteen 2020. Lähiruoan alkuperä ja tuotantotapa tiedetään, joka mahdollistaa jäljitettävyyden. Lähiruoka ja teollinen ruoka täydentävät toisiaan. Molempia tarvitaan.

Keskeinen ongelma ruoan tuottajien kannalta on kuluttajien etääntyminen ruoan tuotannosta. Tietämättömyys maatalouden asioista yleistyy ja mielikuvien vaikutus kasvaa. Ne edustavat usein romantisoitua 50-lukua. Oikeaa tietoa kaivataan kipeästi.

Vastikään valmistuneen tutkimuksen mukaan lähes 90 % suomalaisista pitää kotimaista ruoantuotantoa tärkeänä. Se antaa uskoa kotimaisen tuotannon säilymiseen ja kehittämiseen. Rikas ruokakulttuuri ei ole itsestään selvyys vaan sitä on vaalittava. Lainsäätäjällä ja laajemminkin hallinnolla on myös iso vastuu luoda edellytyksiä kotimaisen ruokaketjun kehittämiselle.

Alustus synnytti vilkkaan keskustelun. Siinä painotettiin nuorten valistamista. Avainasemassa siinä on koulu ja erityisesti kouluruokailu ja kotitalousopetus. Nuorilla pitäisi olla mahdollisuus tutustua ruokaketjuun myös maatiloilla. Kuultiin, että sitä varten on käynnistetty kummitilatoimintaa, jotta koululaiset voivat vierailla maatilalla.

Alkuperän ja ruoan laadun hyödyntämistä korostettiin niin kotimaan markkinoilla kuin viennissä. Kannettiin huolta maatalouden kannattavuuden kuntoon saamisesta osana menestyvää elintarvikeketjua. Keskeiseksi asiaksi nähtiin ruoan arvot ja ravinnon merkitys hyvinvoinnin kannalta.

-          Markku Suojanen/agroseniori

Kommentit

• Heini Hakkarainen 10 vuotta sitten

  Olen tekemässä parasta aikaa sivustoa, joka edesauttaa kuluttajien ja tuottajien kohtaamista ja nimenomaan ruuan alkutuotantoon tutustumista. Julkaisutavoite on toukokuun alussa. Sivuston taustoja ja sen valmistumista pääsee jo seuraamaan Facebookissa avoinmaaseutu.fi -ryhmässä.

  https://www.facebook.com/avoinmaaseutu?fref=ts

• seija kurunmäki 10 vuotta sitten

  Jos puhe oli yhtä hyvä kuin tämä kirjoitus,niin varmasti innostus tarttuu.Hyvä Annis.