Uupumus uhkaa opiskelijaa – kuinka jaksaa arjessa?

09.3.2020 07:57

Psykiatrian erikoislääkäri Lars Lindholm

Kuva: Taru Lindholm

Enää ei puhuta vain työuupumuksesta, sillä myös opiskelu-uupumus on yleistyvä ilmiö. Kuinka sitten ehkäistä uupumusta ja selvitä hektisestä opiskeluarjesta? Muun muassa tähän ja muihin uupumusaiheisiin kysymyksiin vastaa psykiatrian erikoislääkäri Lars Lindholm Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä. Hänellä on kokemusta uupumuspotilaista useissa eri ikäluokissa. Ennen psykiatriksi erikoistumista Lars on toiminut pitkään yleislääkärinä, jolloin hän vastasi niin koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta kuin työterveyshuollostakin.

 

 

 

Kuinka yleistä opiskelijoiden uupuminen on? Onko se yleistynyt? Mistä se johtuu?

Suomessa tehdään säännöllisesti kyselytutkimuksia koululaisille ja opiskelijoille, ja kyselyt valitettavasti osoittavat, että uupuminen on yleistynyt. Jopa kymmenet prosentit ilmoittavat itsensä jollain tavalla ylikuormittuneeksi. Ilmiö koskee yhä nuorempia ikäluokkia, mikä saattaa aiheuttaa uupumuksen kumuloitumista myöhemmissä elämänvaiheissa – esimerkiksi työelämään siirryttäessä.

Yksilötasolla uupumuksen syyt ovat erilaisia. Kuitenkin yleisellä tasolla yhteiskunnan ilmapiirin muutokset ja olosuhteet vaikuttavat uupumisten määrään. Nykyaikana vallitsee epävarmuuden ilmapiiri – monet opiskelijat kokevat huolta tulevaisuudestaan. Sotien jälkeen korkeakoulutus oli varma takuu työpaikalle. Nykyään näin ei ole, vaan myös korkeakoulutetut joutuvat varmistelemaan pärjäämistään. Työelämän vaatimustaso on korkeampi, ja monet nuoret aikuiset kokevat suuria paineita ”hyvän työntekijän” muottiin mahtumisesta.

Kuva: Freepik

Kuinka opiskelija voi ennaltaehkäistä uupumista kuormittavassa arjessa?

Tätä voi hyvin verrata urheiluvalmennukseen: ”back to basics”. Huippu-urheilussa pärjäävät ne, joiden perusta on kunnossa. Kikkailu ei yksinään tuota tulosta. Tärkeintä on huolehtia perustarpeista. Ihmisen perustarpeet voidaan karkeasti jakaa kolmeen kategoriaan: fysiologiseen, psykososiaaliseen ja kognitiiviseen. Fysiologiset tarpeet koostuvat esimerkiksi ravinnosta, unesta ja fyysisestä aktiivisuudesta. Psykososiaaliset tarpeet tarkoittavat muun muassa yksilölle riittävää (muttei myöskään liiallista) sosiaalista kanssakäymistä. Tällaista on vaikkapa yhteydenpito ystävien ja perheen kanssa, mikä rakentaa ja ylläpitää sosiaalista tukiverkkoa. Asioiden kanssa ei pidä jäädä yksin, vaan jakaa niin ilot kuin surutkin. Neuvoa kannattaa kysyä ja kuormittavista tilanteista keskustella. Virkistävä yhdessäolo on erityisen tärkeää kuormittavan arjen vastapainoksi. Motivaatio on oleellinen osa kognitiivisten tarpeiden tyydyttämistä. On tärkeää, että esimerkiksi opiskeluala on valittu omaa motivaatiota silmällä pitäen. Motivaatiotekijöitä voivat olla kiinnostus alaa kohtaa, kunnianhimo tai vaikka hyvä palkka – kunhan ne ovat lähtöisin omasta itsestä. Opiskelu jonkun toisen takia lisää riskiä uupumiselle, joten vanhempien kunnianhimon tai särkyneiden haaveiden toteuttaminen ei ole järkevää.

Haasteet, joihin ryhtyy, täytyy sovittaa omiin resursseihin. Tavoitteet kannattaa myös pilkkoa pienimmiksi osatavoitteiksi. Mahdottoman tavoittelu uuvuttaa, kun taas realististen tavoitteiden saavuttaminen tuo lisää intoa ja virtaa. Jos on kiinnostunut hyvin monista asioista, täytyy opetella rajaamisen taito. Kaikkea ei voi opiskella tai saavuttaa. Joskus täytyy luopua jostain mielenkiintoisesta, jotta pysyy määränpää selvänä.

Mitä tehdä, jos uupumus kuitenkin iskee?

Ihminen sietää vajetta tai ristiriitaa perustarpeissaan jonkin verran ja jonkin aikaa. Vajeita tai ristiriitoja pystyy kompensoimaan muilla vahvemmilla osa-aluilla. Jos yksikin vaje on voimakas ja pitkäkestoinen, voi jaksaminen romuttua. Esimerkiksi heikoilla yöunilla ei montaa päivää jaksa toimia tehokkaasti. Vähäisempi mutta laaja-alainen vaje myös vie jaksaminen. Jos alkaa havaita merkkejä uupumisesta, niin mitä varhemmin asiaan puuttuu sen parempi. Kannattaa pysähtyä miettimään ja tunnistaa, missä perustarpeissa on vajetta. Joihinkin puutteisiin on helpompi vaikuttaa kuin toisiin.

Esimerkki liiallisesta työkuormasta opiskelijan elämässä voisi olla liian monta päällekkäistä kurssia. Liiallinen opiskelu heijastuu vajeena lepoon ja ylikuormittaa kognitiivisia resursseja. Ihmisellä on rajallinen kyky omaksua ja ratkaista ongelmia. Ylikuorma aiheuttaa kognitiivisen väsymisen ja sitä kautta uupumisen. Tällöin täytyy karsia kuormitusta ja lisätä elvyttäviä elementtejä.

Kuva: Freepik

Millaista apua uupumukseen on saatavilla?

Ammattiapua löytyy eritasoisilta portailta. Myös esimerkiksi opinto-ohjaat ja opettajat voidaan laskea matalan kynnyksen ammattiavuksi. Terveydenhuollon puolella YTHS ja perusterveydenhuolto tarjoaa tukea uupuneelle opiskelijalle, mutta vakavimmat tilanteet hoidetaan erikoissairaanhoidon puolella. Lähtökohta kaikilla tasoilla on tunnistaa yksilön syyt uupumiselle tasavertaisesti yhdessä asiakkaan kanssa. Lähdetään purkamaan ylikuormaa ja lisäämään elvyttäviä elementtejä. Suurin osa uupuneista on vähän ”haukannut liikaa”, eli ei ole osannut tasapainottaa omia valintojaan suhteessa omaan kantokykyyn. Tällöin etsitään keinoja palauttaa tasapaino asiakkaan kanssa keskustellen.

Joskus taustalla voi olla mielenterveydenhäiriö tai uupumus on edennyt niin pitkälle, että siltä pohjalta on kehittynyt mielenterveydenhäiriö. On tärkeää tunnistaa mahdollinen häiriö, ja tällöin hoito tapahtuu häiriökohtaisesti Käypä Hoito -suositusten mukaisesti. Uupumus itsessään ei ole mielenterveydenhäiriö, vaan normaali reaktio ylikuormitukseen. Kuitenkin pitkälle jatkunut ja syventynyt uupumustila voi johtaa esimerkiksi masennukseen. Diagnostisessa järjestelmässä työuupumus voi olla selittävänä diagnoosina, jos uupumus on määräävässä roolissa masennuksen taustalla.

Onko toiset ihmiset herkempiä uupumaan kuin toiset?

Kyllä. Kuormituksenkantokyvyssä on normaalivaihtelun rajoissa yksilöllisiä eroja. Ihmisillä on erilaisia ominaisuuksia, ja erilaiset työnkuvat ja alat vaativat erilaisia ominaisuuksia. On tärkeää tutustua itseensä ja kunnioittaa omia luontaisia taipumuksiaan – silloin löytää omat vahvuutensa. Näin sanoo myös vanha kiinalainen sanonta: ”Jos haluat hyväksi, vahvista heikkouksiasi. Jos haluat mestariksi, vahvista vahvuuksiasi.”

 

Aurinkoista kevättä toivottaen,

Taru Lindholm

Retikan opiskelijaedustaja ja opiskelijapromoottori

 

Lähetä kommentti