SUOMI KASVAA RUOASTA -jäsenseminaarissa teemana ruoka-asiantuntijuus 2.0
SUOMI KASVAA RUOASTA -jäsenseminaari 2023 järjestettiin tänä vuonna etätoteutuksena suorana lähetyksenä Helsingin Pasilasta. Seminaarin teemana oli: Tekoälyä ja laboratoriolihaa – millainen on ruoka-asiantuntija 2.0.? Seminaarin puhujien, futuristi Perttu Pölösen ja biotekniikan tohtori Lauri Reuterin puheenvuorot ovat katsottavissa tallenteina Agronomiliiton jäsensivustolla. Tilaisuudessa julkistettiin myös Agronomiliiton vuoden 2023 vaikuttaja Arja Lyytikäinen.
Linkki tallenteisiin & Vuoden vaikuttajan puheeseen sivun alalaidassa
SUOMI KASVAA RUOASTA -jäsenseminaari 2023 järjestettiin tänä vuonna etätoteutuksena suorana lähetyksenä Helsingin Pasilasta perjantaina 27.10.2023. Seminaarin teemana oli: Tekoälyä ja laboratoriolihaa – millainen on ruoka-asiantuntija 2.0.?
Seminaarin avasi Agronomiliiton toiminnanjohtaja Timo Kaunisto, joka painotti avauspuheenvuorossaan ruoantuotannon merkitystä ikiaikaisena selviytymiskeinona myös jatkossa. Ruoantuotanto on kuitenkin murroskohdassa, jossa myös sen parissa työskentelevien ammattilaisten on pystyttävä uusiutumaan.
”Agronomiliiton jäsenet ovat ruokajärjestelmän moniammattilaisia ja moniosaajia. Meidän tehtävämme on etsiä ratkaisuja, joilla mennään pitkäjänteisesti eteenpäin”, painotti Kaunisto avauspuheenvuorossaan.
Seminaarin ensimmäisenä puhujana kuultiin ruoan tulevaisuudentekijä, biotekniikan tohtori Lauri Reuter. Reuter tekee töitä tutkimuksen ja uusien teknologiayritysten kanssa. Puheenvuorossaan hän herätteli meitä ruoantuotannon tulevaisuuden näkymiin.
”Kasvit ja eläimet ovat olleet osa ruoantuotantoa aina ja erityisesti maatalousvallankumouksen jälkeen. Nyt tapahtuu se murros, että otamme mikrobit ja erilaiset yksisoluiset eliöt mukaan osaksi ruokajärjestelmää”, hän julisti.
Toiseksi kuultiin futuristi, keksijä Perttu Pölösen puheenvuoro. Pölönen kannusti liiton jäseniä takaisin aloittelijoiksi. Se on kuitenkin hänen mukaansa helpommin sanottu kuin tehty. Teknologia pakottaa meidät kehittyessään uusiin tilanteisiin, joista kellään ei ole kokemusta. Se, joka pystyy ottamaan aloittelijan roolin vastaan ja myöntämään, että on jotain opittavaa, pärjää muutosten keskellä.
”Eikö asiantuntijuuden raskauden voisi välillä vaihtaa aloittelijan keveyteen? Jos kukaan ei odota sinulta mitään, saat tehdä virheitä.”, hän kannusti.
Agronomiliiton Vuoden vaikuttaja 2023 on Arja Lyyytikäinen
Tilaisuudessa palkittiin myös Agronomiliiton Vuoden vaikuttaja, MMM, laillistettu ravitsemusterapeutti Arja Lyytikäinen. Lyytikäinen toimii Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteerinä ja on tehnyt pitkän ja vaiheikkaan uran suomalaisten ravitsemushoidon kehittämisen ja ravitsemustietämyksen parantamisen parissa. Kuluvana vuonna Lyytikäinen on ollut vahvasti esillä uudistettujen pohjoismaisten ravitsemussuositusten julkaisun sekä niiden kansalliselle tasolle jalkauttamisen myötä. Agronomiliiton Vuoden vaikuttaja -palkintoa on jaettu vuodesta 1988. Palkinnon kriteereinä on ruoka- ja luonnonvara-alan hyväksi tehty näkyvä ja tunnustettu työ.
Katso tallenteet seminaarin puheenvuoroista
Tallenteet ovat katsottavissa jäsenkirjautumisen takana.
Lauri Reuter, biotekniikan tohtori: Solulihaa ja mikrobimaitoa - miltä maistuu tulevaisuus?
Maatalousvallankumous teki kasveista ja eläimistä ruoantuotannon välineitä. Se muutti kaiken. Teollinen vallankumous toi koneet, teolliset lannoitteet ja nopean jalostuksen. Kaikki muuttui taas. Nyt edessä on seuraava murros. Osa sitä on solujen ja mikrobien tulo osaksi ruokajärjestelmää. Mikä muuttuu tällä kertaa? Solumaatalouden historiaa on tehty Suomessa. Täällä kehitettiin maailman ensimmäinen teollinen mykoproteiini. Tehdäänkö täällä myös tulevaisuutta?
Menneisyys voi joskus koitua haasteeksi, kun pitäisi nähdä ympärille tuorein silmin. Keynote-puheenvuorossaan Perttu Pölönen haastaa kuulijoita pohtimaan, miksi tulevaisuudessa on tärkeä olla ennakkoluuloton, kokeilla uusia asioita ja säilyttää aloittelijan mieli. Usein ajatellaan, että aloittelija ei vielä tiedä eikä osaa ja siksi hän tekee virheitä. On kuitenkin viitteitä siitä, että esimerkiksi lentäjät tai kirurgit tekevät eniten virheitä vasta silloin, kun ovat tottuneet tai leipiintyneet työhönsä ja ajattelevat, että “osaan jo kaiken tarvittavan”. Millaisen tulevaisuuden rakentaisimme, jos aloittaisimme puhtaalta pöydältä?
Lue Vuoden vaikuttajan puheenvuoro