Akava liittoineen ottaa kantaa ay-jäsenmaksun verovähennysoikeudesta työntekijän verotuksessa
Akava ja sen 36 jäsenliittoa ovat ottaneet kantaa ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden puolesta. Ne korostavat, että ay-jäsenmaksu on tulonhankkimiskulu ja sen verovähennysoikeuden poistaminen kiristäisi työn verotusta. Ammattiliiton jäsenmaksun verovähennysoikeus työntekijän verotuksessa on olennainen osa yhdenvertaista työmarkkinajärjestelmää ja sopimusyhteiskuntaa, Akava liittoineen painottaa. Kannanotto on toimitettu julkisuudessa käydyn keskustelun takia hallitusohjelmaneuvottelijoille tänään 5. kesäkuuta.
Ohessa kannanotto kokonaisuudessaan.
Ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistaminen kiristäisi työn verotusta
Korostamme, että ammattiliiton jäsenmaksun verovähennysoikeus työntekijän verotuksessa on olennainen osa yhdenvertaista työmarkkinajärjestelmää ja sopimusyhteiskuntaa. Vähennyskelpoisuus tukee työntekijöiden edunvalvonnan toimintaedellytyksiä ja tuo ne lähemmäksi elinkeinoelämän edunvalvontaresursseja.
Ammattiliiton jäsenmaksu on konkreettinen tulonhankkimismeno työntekijälle. Sen vuoksi sen pitää jatkossakin olla vähennyskelpoinen työntekijän verotuksessa. Vähennysoikeuden poistaminen olisi kiristys työn verotukseen.
Jäsenmaksujen verovähennysoikeus rakentaa vakaita työmarkkinoita
Suomalaisen yhteiskunnan menestys on perustunut yhdessä sopimiseen ja perustuu jatkossakin siihen. Ratkaisuhakuinen vuoropuhelu työmarkkinatoimijoiden kesken on erottamaton osa sopimusyhteiskuntaamme, jota haluamme kehittää yhteistyössä maan hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kanssa. Työelämä uudistuu jatkuvasti ja työmarkkinatoiminta sen mukana. On tärkeää, että yhteisten asioiden hoitamiseen ja työmarkkinatoimintaan kannustetaan.
Verovähennysoikeudesta luopuminen nakertaisi perustaa käytännöltä, jossa palkansaajat sopivat ansiokehityksestä ja muista työssäkäynnin ehdoista yhdessä työnantajaosapuolen kanssa.
Jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuus on hyödyksi jäsenille, ja se turvaa työntekijöiden asemaa työelämässä. Lisäksi se luo ammattiliitoille tasapainoisia toimintaedellytyksiä työelämän ja sopimustoiminnan kehittämiseen sekä työntekijöiden palkoista ja asemasta huolehtimiseen. Ammattiliitot käyttävät jäsenmaksutulot muun muassa jäsenpalveluihin ja -neuvontaan, jäsenten ammatillisen osaamisen kehittämiseen ja työssä jaksamisen edistämiseen, luottamushenkilöiden koulutukseen sekä jäsenten työhön liittyvän vakuutusturvan järjestämiseen.
Työelämän kehittämisen paras asiantuntemus on edunvalvontayhteisöissä. Muun muassa perhevapaat, työttömyysturva, eläkejärjestelmä, työ- ja virkaehtosopimukset, lomarahat, työterveyshuolto ovat merkittäviä yhteiskunnallisia saavutuksia, joiden taustalla on ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen pitkäjänteinen neuvottelutyö.
Euroopan unionin vähimmäispalkkadirektiivi edellyttää jäsenmaiden edistävän työehtosopimustoimintaa. Jos verovähennysoikeus poistetaan, tämä vaikeutuisi.
Jäsenmaksu on tulonhankkimismeno
Ammattiliiton jäsenmaksun voi vähentää verotuksessa, koska se on konkreettinen tulonhankkimismeno. Ammattiliitot vaikuttavat muun muassa siihen, miten palkansaajien ostovoima kehittyy neuvottelemalla työntekijöiden palkoista. Samoin ne pitävät muutenkin huolta jäsenten eduista antamalla tarvittaessa esimerkiksi oikeudellista apua. Liitot tarjoavat jäsenilleen uraohjaus- ja koulutuspalveluja, jotka ovat tärkeitä osaamisen kehittämiselle ja työllisyydelle. Verotuksessa saa vähentää ne menot, jotka liittyvät tulojen hankkimiseen, esimerkiksi työvälineiden ja ammattikirjallisuuden kustannukset. Säädökset työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuista ja työttömyyskassamaksujen osalta vähennyskelpoisista tulon hankkimisesta aiheutuneista menoista ovat tuloverolaissa (TVL 31 ja 95 §).)
Painotamme, että on periaatteellisesti tärkeää, että palkansaajajärjestöjen jäsenmaksuja koskee sama verovähennysoikeus kuin työnantajajärjestöjäkin. Ay-jäsenmaksut, työnantajajärjestöjen ja maataloustuottajien etujärjestö MTK:n jäsenmaksut on katsottu vuodesta 1969 (ns. Liinamaa I tulopoliittinen kokonaisratkaisu) asti erikseen laissa tulonhankkimismenoiksi (TVL 31 § EVL 8 §, MVL 6 §). Myös Suomen Yrittäjien ja kauppakamarien jäsenmaksut ovat vähennyskelpoisia. Yrityksillä on laajempi oikeus kuin yksityishenkilöillä vähentää verotuksessa jäsenmaksuja järjestöihin, joiden katsotaan liittyvän tulon hankkimiseen.
Vaadimme, että ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeus säilytetään nykyisellään.
Kannanoton allekirjoittajat
- Akava, puheenjohtaja Maria Löfgren
- Agronomiliitto, puheenjohtaja Jyrki Isotalo
- Akavan Erityisalat, puheenjohtaja Pasi Hario
- Akavan sairaanhoitajat ja Taja, puheenjohtaja Vilhelmiina Lehto-Niskala
- Akavan Yleinen Ryhmä AYR, puheenjohtaja Klaus Krokfors
- AKI-liitot, puheenjohtaja Minna Raassina
- Ammattiliitto Ava, puheenjohtaja Jari Nieminen
- Diakoniatyöntekijöiden Liitto DTL, puheenjohtaja Tiina Haukijärvi
- DIFF – Ingenjörerna i Finland, puheenjohtaja Thomas Mård
- Esimiehet ja Asiantuntijat YTY, puheenjohtaja Ralf Holmlund
- Insinööriliitto IL, puheenjohtaja Samu Salo
- Juristiliitto, toiminnanjohtaja Jore Tilander
- Kasvatuksen ja Nuorisotyön Asiantuntijat KNT, puheenjohtaja Anna Kärri
- KTK Tekniikan Asiantuntijat, puheenjohtaja Sari Estilä
- Kuntoutusalan Asiantuntijat, puheenjohtaja Tiina Mäkinen
- Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu, puheenjohtaja Jouni Vainio
- Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA, puheenjohtaja Marko Hovinmäki
- Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, puheenjohtaja Katarina Murto
- Professoriliitto, puheenjohtaja Jukka Heikkilä
- Päällystöliitto, puheenjohtaja Jyrki Lukkarinen
- Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, puheenjohtaja Jenni Karsio
- Suomen Arkkitehtiliitto SAFA, puheenjohtaja Asko Takala
- Suomen Ekonomit, puheenjohtaja Martin Paasi
- Suomen Eläinlääkäriliitto, puheenjohtaja Mikko Turku
- Suomen Farmasialiitto, puheenjohtaja Maija Pirttijärvi
- Suomen Hammaslääkäriliitto, puheenjohtaja Pia Helander
- Suomen Lääkäriliitto, puheenjohtaja Niina Koivuviita
- Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL, puheenjohtaja Jonne Rinne
- Suomen Psykologiliitto, puheenjohtaja Jari Lipsanen
- Suomen Puheterapeuttiliitto, puheenjohtaja Sirkku Ikonen-Hwang
- Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL, puheenjohtaja Kirsi Grym
- Suomen Työterveyshoitajaliitto, puheenjohtaja Inka Koskiaho
- Tekniikan akateemiset TEK, puheenjohtaja Mari-Leena Talvitie
- Tieteentekijät, puheenjohtaja Tero Karjalainen
- Tradenomit, puheenjohtaja Jaakko Hyvönen
- Upseeriliitto, puheenjohtaja Ville Viita
- Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut, puheenjohtaja Hanna Sauli