Ruoka- ja ravitsemustietoudella hyvinvointia ja kustannussäästöjä

Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset suuntaavat huomion ruokaan. Terveyttä edistetään kansalaisten ruoka- ja ravitsemusosaamisella.

"Ruoka- ja ravitsemustietouden kohentamista tarvitaan niin kansalaisten kuin päättäjien keskuudessa", sanoo Agronomiliiton toiminnanjohtaja Jyrki Wallin. "Kansallisten säästötalkoiden keskellä tulee panostaa sellaisiin toimiin, jotka maksavat panostukset takaisin moninkertaisina – sekä kansalaisten hyvinvointina että pitkällä aikavälillä kevyempinä sairaanhoidon kustannuksina. Yksi konkreettinen keino on ravitsemusterapeuttien virkojen lisääminen."

Viime viikolla, 3.10.2013 julkistettiin uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset. Huomiota kiinnitetään aiempaa enemmän yksittäisten ravintoaineiden sijaan ruokavalion kokonaisuuteen sekä ruoka-aineiden laatuun ja merkitykseen ravintoaineiden lähteenä sekä korostetaan ravintoaineiden yhteyttä terveyteen. Suomen kansalliset ravitsemussuositukset on tarkoitus julkaista tammikuussa 2014.

"Ruualla on oleellinen merkitys siihen, miten kansakuntamme voi. Ruokabisnes on ala, joka monien muiden alojen nyt vaikeroidessa osoittaa kuitenkin menestymisen ja työllistämisen mahdollisuuksia. Investoinnit elintarviketeollisuuteen ovat kasvusuunnassa. Kasvava kotimainen ruokabisnes voidaan rakentaa vielä vahvemmaksi kansakunnan tukijalaksi, jos toimintaedellytyksistä laajasti pidetään huolta. Vaatimus koskee myös parhaillaan olevaa vääntöä eteläisen Suomen maatalousratkaisusta komission kanssa, samoin kuin tutkimusrahoitusta," toteaa Wallin.

Hyvinvointia ei kuitenkaan mitata pelkästään bisnesmittareilla. Ajantasaiset ja tutkittuun tietoon perustuvat ravitsemussuositukset tarvitsevat rinnalleen välineistön, jolla suositukset ja tieto muuttuvat yksilötalolla käytännöksi. Kyse on oppikirjojen sisällöistä, koti-, työpaikka- ja kouluruokailun laadusta. Erityisesti kysymys on oikeista osaajista oikeissa tehtävissä. Tiedon jalkauttamisessa avainasemassa ovat korkeasti koulutetut ravitsemusasiantuntijat ja laillistetut ravitsemusterapeutit.

"On helppo yhtyä ministeri Risikon toukokuussa Kansallisessa Diabetesforumissa esittämään toteamukseen: 'Meillä on aivan liian vähän ravitsemusterapeutteja. Dehko-hankkeen aikana suositeltiin määräksi 1/30 000 asukasta, vuonna 2010 luku oli yksi ravitsemusterapeutti 125 000:tta kohden. Kyllä ravitsemusterapeutti jokaisessa terveyskeskuksessa hintansa haukkuisi. Sillä saataisiin niin paljon kustannusvaikuttavuutta.´", sanoo Wallin. "Ravitsemusterapeuttien virkojen lisäämiseen tulee päättäjillä olla nyt rohkeutta. Kaasua pitää uskaltaa painaa samalla kun joudutaan jarruttamaan. On selvää, että alan parhaita osaajia pitää houkutella myös rahalla, sillä palkat pitää olla kohdallaan."