Miksi Akava jatkaa neuvotteluita kilpailukykyhypystä?

Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat päättäneet jatkaa pääministeri Juha Sipilän kehotuksesta neuvotteluita hallituksen tavoitteleman kilpailukykyhypyn saavuttamiseksi. Laajalle työmarkkinaratkaisulle ei ole sovittu tarkkaa määräaikaa, mutta aikaa tarvitaan arvioiden mukaan muutama viikko.

Mistä neuvotellaan?

Ennen tiistaita järjestöjen neuvotteluiden pohjana oli tehdä vaihtoehto hallituksen leikkauslistalle, jolla hallitus halusi saavuttaa viiden prosentin kilpailukykyhypyn. Hallitus on esitellyt leikkauslistansa pienin muutoksin eduskunnalle, joten järjestöt pyrkivät edelleen sopimaan listalle vaihtoehdon.

Hallituksen listalla ovat loppiaisen ja helatorstain muuttaminen palkattomiksi vapaiksi, sairauskarenssi, lomien leikkaus 30 päivään sekä lomarahojen leikkaus 30 prosentilla. Hallitus on aikonut toteuttaa leikkaukset ns. pakkolainsäädännöllä, mikäli järjestöt eivät pääse ratkaisuun vaihtoehtoisesta paketista.

Tiistaina hallitus muokkasi pakettia, josta se haluaa järjestöjen neuvottelevan. Yksikkötyökustannuksia viidellä prosentilla alentavan kilpailukykyhypyn ohella tavoitteena olisi kuroa kilpailijamaiden etumatkaa kiinni myöskin viidellä prosentilla maltillisten palkkaratkaisujen avulla. Vuosien 2017–2018 palkkaratkaisujen ja kilpailukykyhypyn yhteensä kymmenen prosentin vaikutusta voitaneen arvioida myös siten, että jos palkkaratkaisun vaikutukset arvioidaan yli viideksi prosentiksi, kilpailukykyhyppy voi vastaavasti olla pienempi.

Miksi Akava suostuu hallituksen ehtoihin?

Akavan näkemyksen mukaan maan hallitus on päättänyt toteuttaa kilpailukykytavoitteensa tavalla tai toisella, joten järjestöt eivät voi vain yksiselitteisesti vastustaa hallituksen tavoitteita ilman vaihtoehtoa. Puheenjohtaja Sture Fjäder on muistuttanut, että kilpailukykyhyppy ei toteudu pelkillä hallituksen toimilla. Järjestöjen on sovittava siitä yhdessä.

Akava on vaatinut vaihtoehtoa hallituksen paketille, koska hallitus uhkaa pakkolaeillaan viedä lainsäädännön tielle, joka sotii Suomen ratifioimia kansainvälisiä sopimuksia, EU-direktiivejä sekä Suomen perustuslakia vastaan. Myös useat oikeusoppineet ovat kritisoineet hallituksen tapaa tehdä rakenneuudistuksia. Hallituksen muutettua pakkolakipakettiajatustaan määräaikaiseksi ei tämä perusongelma poistunut.

Julkisen sektorin rahoituskriisin vuoksi Akava on kannustanut maan hallitusta tekemään rakenneuudistuksia, kuten sote- ja kuntauudistuksen. Akava on vastustanut vain Sipilän hallituksen keinoja pyrkiä tekemään uudistuksia oikeusvaltion normien vastaisesti. Akava ei myöskään ole hyväksynyt esimerkiksi mittavia koulutusleikkauksia, koska ne eivät edistä osaamistalouteen perustuvaa uutta nousua.

Mitä Akava tavoittelee?

Akava on vastustanut myös sitä, että hallituksen leikkauslista olisi kohdistunut lähinnä julkisen sektorin työntekijöihin ja erityisesti naisiin. Akavan keskeisiin arvoihin kuuluu tasa-arvo. Akavalaisilla julkisen sektorin aloilla työskentelee paljon naisia, joten Akava ei voinut hyväksyä heidän työehtoihinsa painottuvaa heikentämistä.

Maan hallitus teki esityksestään oikeudenmukaisemman vaihtamalla ylityö- ja viikonloppukorvaukset lomarahojen leikkaukseen. Akava esittää kuitenkin, että lomarahojen leikkauksesta voitaisiin päättää laajalla työmarkkinaratkaisulla sopimalla asiasta alakohtaisesti eri toimialojen tarpeiden mukaan eikä lainsäädännöllä.

Akava ei voi myöskään hyväksyä sairauskarenssia. Karenssi johtaisi siihen, että ihmiset työskentelisivät entistä enemmän sairaina. Jo nyt sairaana työskentelystä aiheutuu sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan vuosittain 3,4 miljardin euron kustannukset. Kustannukset ovat vähintään yhtä suuret kuin sairauspoissaolojen menot.

Akava esittää neuvotteluissa mallia, jossa kilpailukykyä haettaisiin kaikille yhteisillä sekä alakohtaisesti eri toimialoilla sovittavista keinoista. Kaikille yhteisenä keinona voisi olla esimerkiksi työajan lisääminen hallitusti. Vastineeksi Akava vaatii työaikapankkien laajentamista työpaikoilla sekä työaikalain uudistamista kolmikantaisesti siten, että laki palvelee nykyajan työelämää sekä työntekijöiden että työnantajien näkökulmasta.

Kaikkia koskevan esityksen lisäksi Akava neuvottelisi muiden järjestöjen kanssa keinovalikoiman, josta työntekijä- ja työnantajaliitot voisivat yhdessä sopien valita omalle toimialalleen parhaiten sopivat keinot.

Akavan mielestä laajassa työmarkkinaratkaisussa on oltava mukana maltillinen palkkaratkaisu, jossa järjestöt sopivat keskitetysti työ- ja virkaehtosopimuksista. Tämä malli kävisi myös muille työntekijäjärjestöille sekä Kuntatyönantajille.  Elinkeinoelämän keskusliitto EK on vaatinut liittokierrosta. Niin kutsutun Ruotsin mallin tuominen ei ainakaan sellaisenaan sovi Suomen työmarkkinajärjestelmään. Neuvotteluissa voi olla kuitenkin tarkoituksenmukaista tarkastella, miten avoimen sektorin tilanne ja esimerkiksi julkisen sektorin kilpailukykyinen palkanmuodostus voidaan yhdistää järkevällä tavalla ja löytää näin uusi Suomen malli.

Hallituksen esitykseen sisältyy yksityisen työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen alennus. Lienee väistämätöntä, että tämä nousee neuvotteluissa esiin. Sen sijaan esimerkiksi työnantajan työttömyysvakuutusmaksun alentamiseen ei voida ryhtyä, koska se johtaisi nykyisessä työttömyystilanteessa joko etuuksien leikkaamiseen tai palkansaajien vakuutusmaksujen nostoon. Tämä puolestaan näkyisi suoraan työntekijöiden ostovoiman heikkenemisenä. Eläkeuudistukseen kajoaminen olisi tässä tilanteessa epätarkoituksenmukaista eikä Akava voi sitä hyväksyä erityisesti nuorten eläkkeiden näkökulmasta.

Työaikapankkien lisäämisen ohella Akavan tavoitteina ovat irtisanottavien muutosturvan parantaminen sekä henkilöstön tiedonsaantioikeuden, osallistumisoikeuden ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen paikallista sopimista laajennettaessa. Lisäksi Akavan tavoitteena on että yhteistoimintalaki korjataan sellaiseksi, että se vastaa lain alkuperäistä tarkoitusta aidon yhteistoiminnan hengessä.

Alkuperäinen artikkeli Akavan sivuilla >>