Miksi työmarkkinatoimintojen yhdistyminen?

Yhdistymisen taustalla on halu vahvistaa ja tehostaa jäsenten edunvalvontaa. Jäsenet saavat yhdistymisen myötä entistä paremmat ja vaikuttavammat palvelut ilman, että jäsenmaksu merkittävästi muuttuu. Loimun asema vahvistuu jäsenmäärän kasvaessa myös Akava-yhteisössä.

Yhdistymisen myötä Agronomiliiton jäsenet liittyvät myös Loimuun, joka tarjoaa heille jatkossa työ- ja virkasuhdeneuvonnan, palkkaneuvonnan ja urapalvelut sekä muut liiton jäsenpalvelut ja -edut.

Loimu edustaa myös ruoka-alan jäseniä edunvalvontatyössä ja työmarkkinaneuvotteluissa yksityisellä sektorilla Ylemmät toimihenkilöt YTN:ssä ja valtio-, kunta-, sote- ja yliopistosektoreilla Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOssa, sekä keskusjärjestö Akavassa. Loimu vastaa myös maatalous-, elintarvike-, ravitsemus-, kuluttaja- ja ympäristötieteitä opiskelevien opiskelijatoiminnasta.

Agronomiliiton hallitus ja valtuusto näkevät, että nykyisten jäsenten työmarkkina-asema tulee paremmin turvatuksi isommassa ammattiliitossa. Yhdistymisen jälkeen Loimussa on lähes 23 000 jäsentä ja Loimun tekemästä työmarkkinaedunvalvonnasta vastaa seitsemänhenkinen edunvalvontatiimi, joista neljä on Loimun omia juristeja.

Itsenäisenä pysyessään Agronomiliiton jäsenmaksuja olisi jouduttu nostamaan, sillä edessä olisi ollut muun muassa jäsenrekisterin ja muidenkin digitaalisten palvelujen uudistaminen.

Yhdistymisen jälkeen Agronomiliitto ry jatkaa toimintaansa ruoka-alan asiantuntijoiden uudistuvana yhteisönä. Agronomiliitosta tulee Loimun jäsenjärjestö.

Yhdistymisen myötä Agronomiliitolla on enemmän voimavaroja ruoka-alan asiantuntijuuden yhteiskunnalliseen näkyvyyden ja ruoka-alan menestyksen edistämiseen.