Monipuolisia työmahdollisuuksia Maailman ruokaohjelmassa

16.11.2020 16:14

Ville Kallonen valmistui Viikistä elintarvike-ekonomian maisteriohjelmasta vuonna 2017. Työskenneltyään muutaman vuoden IT-alan yrityksissä, hän päätyi omaksi yllätyksekseen töihin YK:n alaiseen Maailman ruokaohjelmaan (World Food Programme, WFP).

Mikä WFP?

World Food Programme on maailman suurin humanitaarinen järjestö, joka tekee aktiivista työtä ruokaturvan takaamiseksi eri puolilla maailmaa toimittamalla ruoka ja raha-apua sekä tarjoamalla logistiikka-, IT- ja tietoliikennepalveluita kriisialueilla. Vuonna 2019 WFP toimitti ruoka-avustusta lähes 100 miljoonalle ihmiselle yli 80 maassa, josta raha-avun osuus oli 2,1 miljardia dollaria. WFP:n kokonaisbudjetti vuonna 2019 oli yli 8 miljardia dollaria ja henkilöstömäärä 20 000, joista 18 000 työskentelee kenttäoperaatioissa. WFP palkittiin lokakuussa 2020 Nobelin rauhanpalkinnolla (wfp.org).

Nykyinen työnkuva

Ville Kallonen aloitti WFP:llä reilut kaksi vuotta sitten IT-asiantuntijana raha-avusta vastaavalla osastolla. Ville päätyi WFP:lle JPO-ohjelman (Junior Professional Officer) kautta apulaisasiantuntijaksi järjestön pääkonttorille Roomaan. Tehtävä jakautui kahden vuoden määräaikaiseen virkaan Roomassa sekä jatko-optioon hakeutua kenttätoimiston palvelukseen. Työtehtävä Roomassa sisälsi raha-avun toimituksessa käytettävien tietojärjestelmien globaaleita kehityshankkeita liittyen avun jäljitettävyyden ja rahavirtojen raportoinnin kehittämiseen.

Tämä sisältää operaatioiden teknisten tarpeiden kartoitusta, vaatimusten määrittelyä ja järjestelmien toteutusprojektien hallintaa ja koordinointia sekä läheistä yhteistyötä pankkien, mobiilioperaattoreiden, IT-palveluntarjoajien ja muiden keskeisten yhteistyökumppanien kanssa.

Rooman jälkeen Ville on siirtynyt työskentelemään Syyrian Damaskokseen vastaamaan Syyrian operaation raha-avun toimitusjärjestelmien kehityksestä. Syyriassa ruoka-apuohjelman piiriin kuuluu kuukausittain 4,8 miljoonaa syyrialaista. Syyriassa WFP toimittaa raha-apua syyrialaisille kotitalouksille maksukorttijärjestelmän kautta, joka on kohdistettu erityisesti raskaana olevien naisten sekä kouluikäisten lasten ravinnontarpeen turvaamiseen. Korttien avulla avustusohjelmaan kuuluvat kotitaloudet voivat hankkia elintarvikkeita ja käyttötavaroita nimetyistä syyrialaisista päivittäistavarakaupoista.

Työ Syyriassa sisältää kuukausittaisen avustusten maksatusprosessin ja sen vaiheiden toteuttamista, raportointia ja olennaisen datan analysointia, kenttäoperaation eri toimipisteiden tukitehtäviä eri puolilla maata sekä käytettävien järjestelmien ja tietokantojen kehitysprojekteja.

Opinnot

Kallonen päätyi Viikkiin kuultuaan kaupan alalla työskennellessään kampuksesta ja siellä opiskeltavista aloista. Elintarvikkeet ja elintarviketeollisuus kiinnostivat häntä jo ennestään, joten tutkittuaan koulutusta, hän päätti hakea opiskelemaan elintarvike-ekonomiaa. Ville suoritti kanditutkintonsa kaksikielisenä, sivuaineenaan logistiikka. Maisterivaiheessa kiinnostus informaatioteknologiaan lisääntyi ja Ville suorittikin aiheeseen liittyvän sivuainekokonaisuuden Prahassa vaihdossa ollessaan. Vaihto herätti samalla kiinnostuksen kansainvälisestä urasta. Ville lähti vaihtoon viimeisenä opiskeluvuotenaan ja suositteleekin vaihto-opintoja ehdottomasti jokaiselle.

Opintojensa aikana Kallonen työskenteli Fazerilla ensimmäisestä opiskelukesästään alkaen noin 3,5 vuotta ja toimi myös vuoden ainejärjestö VITAn puheenjohtajana. Järjestötoiminnan Kallonen koki hyödyllisenä, sillä siinä pääsi ottamaan yhteyttä eri yrityksiin ja verkostoitumaan monipuolisesti. 

Koulutuksensa vahvuutena Kallonen pitää sen kattavuutta, sillä opintojen kautta sai elintarvikealasta hyvän kokonaiskuvan sisältäen tietoa esimerkiksi elintarvikekemiasta ja -teknologiasta. Toisaalta laaja tutkinto myös lisäsi sivuaineiden merkitystä, minkä takia opiskeltavat kurssit oli mietittävä tarkkaan. Nyt pohtiessaan, Kallonen valitsisi ehkä konkreettisempia kursseja, sillä ne olisivat eduksi työelämässä. Hän myös kokeilisi useammanlaisia aloja ja töitä.

Opiskeluaikoinaan Kallonen ei olisi osannut odottaa päätyvänsä töihin Maailman ruokaohjelmaan ja mahdollisuus työhön tulikin yllättäen. Opinnoista on ollut hyötyä, sillä työ vaatii ymmärrystä esimerkiksi kauppojen valikoimista, elintarvikealan toimitusketjuprosesseista ja hinnoittelusta. Työssä on korostunut, että konkreettinen osaaminen ja aiempi työkokemus on oleellisempaa kuin se, minkä tutkinnon on suorittanut.

Työnhaku ja osaaminen

Onnistunut viestiminen omasta osaamisesta on tärkeää. Työnhaussa kannattaa Villen mukaan korostaa, mitä lisäarvoa omilla taidoillaan pystyy tuomaan työnantajalle. Villen oman kokemuksen mukaan jokainen hänen tekemänsä työ on auttanut seuraavassa työpaikassa. Ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeinen kesätyö Fazerilla aukesi kiinnostuksesta ja aiemmasta kokemuksesta elintarvikkeiden parissa. Kokemus IT-alan konsulttina ja ymmärrys erilaisista tietojärjestelmistä taas ovat olleet hyödyksi WFP:llä työskennellessä. Konkreettinen osaaminen on siis ollut tärkeää ja vienyt uralla eteenpäin.

Villen mielestä tärkeää missä tahansa työssä on kyky oppia nopeasti uutta, sillä mitä nopeammin oppii isot kokonaisuudet, sitä nopeammin pystyy keskittymään yksityiskohtiin ja vaihtuviin tekijöihin. Tämä on korostunut myös Villen omassa työssä, sillä olosuhteet eri maatoimistoissa saattavat poiketa toisistaan hyvinkin paljon, jolloin perusasiat on oltava kunnossa keskittyäkseen uusiin asioihin. Työ vaatiikin tämän myötä hyvää paineensietokykyä, mistä ei toki ole työelämässä haittaa muutenkaan.

Ville suosittelee kokeilemaan eri aloja ja töitä, jotta oma kiinnostuksen kohde löytyy. Työnhaussa ei myöskään kannata lannistua, vaikka kilpailu on kovaa. Viikissä opiskeltavat alat ovat relevantteja niin yksityisellä kuin julkisellakin puolella. Jotkut saattavat nähdä WFP:n kaltaiset julkisen sektorin työpaikat vanhanaikaisina. Ennakkoluulojen ei kannata kuitenkaan antaa hämätä, sillä monenlaiselle – myös kovalle tekniselle ja kaupalliselle – osaamiselle on paljon tarvetta. Työ WFP:llä onkin tarjonnut mahdollisuuden hyödyntää aiemmin hankittua osaamista hyvään tarkoitukseen.

Haastattelija: Hanna Mikkonen, MMYL ry:n edustaja Agronomiliiton opiskelijavaliokunnassa