Valtiolla myllertää – kuka ottaa vastuun?

30.3.2015 14:56

Valtiota on pidetty perinteisesti vakaana ja turvallisena työpaikkana. Näin ei kuitenkaan enää ole. Uudistusta ja pyöritystä riittää.

Julkisesta keskustelusta tulee kova paine sille, että kustannuksia pitää saada alas ja virkamiesten määrää vähennettyä. Tarvetta kehittämiselle toki on, mutta kysymys on siitä mitä ja millä aikataululla asioita tehdään. 

Yhtälö, jossa samaan aikaan muutetaan virastojen organisaatiorakenteita, leikataan rahoitusta, muutetaan rahoitusmallia ja keskitetään tehtäviä palvelukeskuksiin, on vaikea.  Samanaikaisia uudistuksia tuntuu tulevan liukuhihnalta - jopa niin paljon, että kukaan ei enää tunnu hallitsevan kokonaisuutta. Jokainen uudistus maksaa, mutta useimpien uudistusten osalta ei ole kunnolla arvioitu, mitä uudistus kaiken kaikkiaan maksaa ja mistä rahat uudistukseen otetaan.  Tämä on todellisuus, joka koskettaa käytännössä jokaista valtion organisaatiota. Vaikea kuvitella, että yksityinen yritys lähtisi uudistuksiin ilman, että olisi tehty realistiset arviot prosessin kustannusvaikutuksista.

Toinen asia, joka hämmästyttää, on viranomaistehtäviä koskevat linjaukset. Yleisesti ollaan sitä mieltä, että hallinnon kustannukset ovat liian suuret ja virkamiesten määrää tulee vähentää. Tämä yhtälö ei onnistu, ellei päätetä, mitä viranomaistehtäviä jätetään tekemättä. Ei voida olettaa, että vanhat työt tehdään yhä vaan pienemmillä voimilla.  Uusia lakeja säädettäessä tulee nykyistä tarkemmin ottaa huomioon se, mitä lain valmistelu maksaa. Jokaisella uudella toimenpiteellä, jota laki edellyttää, on kustannusvaikutus.  Ei voida enää toimia niin, että säädetään uusia lakeja ja luodaan uusia viranomaistehtäviä ilman, että varmistetaan, millaisen hallinnollisen kustannuksen se aiheuttaa.

Tästä kuvaavana esimerkkinä on viime syksynä käyty keskustelu lapsilisäleikkauksista. Päätettyjen leikkausten paikkaajaksi ja lapsilisän täydentäjäksi kehitettiin uusi lapsivähennys.  Sillä ehkä säilytettiin kasvot politiikassa, mutta hallinnollisesti sen valmistelu vei työaikaa ja aiheutti uusia kustannuksia.  Muutoksia tarvittiin niin hallinnon atk-järjestelmiin kuin lomakkeisiin.  Arvioitiin, että tämä aiheutti muutoksia yhteensä 17 erilliseen verottajan järjestelmään.  Resurssi oli pois jostakin muusta.  Tämä ei ole ainutkertainen asia, vaan vastaavia esimerkkejä löytyy lukuisia jokaiselta hallinnonalalta.

Erityisesti minua ihmetyttää, mihin on kadonnut poliittinen vastuu. Vastuu, joka ohjaa viranomaisten toimintaa. Eduskuntavaalit ovat tulossa ja odotan niin uusilta kansanedustajilta kuin uudelta hallitukselta selkeitä linjauksia siitä, miten valtion uudistuksia priorisoidaan ja mitä viranomaistehtäviä jätetään tekemättä, jotta säästöihin voidaan päästä.

Lankojen tulee olla jonkun käsissä. Vaikuttaa siltä, että yleisen paineen edessä muutoksia tehdään muutoksen vuoksi.

- Mari Raininko, Neuvottelupäällikkö

Lähetä kommentti