Putinin soppa

13.8.2014 09:24

Ukrainan kriisi hämmentää montaa liiton jäsentä.

Ukrainan kriisin kärjistymisellä on laajat ja pitkäkestoiset vaikutukset. Näin käy riippumatta siitä, milloin kriisi loppuu tai toimet lieventyvät. Päällimmäisenä ovat tällä hetkellä kielteiset seuraukset, mutta moni asia on käännettävissä tulevaisuuden mahdollisuudeksi.

Venäjän tuontirajoitusten astuttua voimaan kuului jopa ministeritason vähättelyä niiden vaikutuksista. ”Vain 0,5 % Suomen tavaraviennistä…” ei ollut ihan tahdikasta reagointia. Tällä hetkellä alkavat äänenpainot olla sillä tasolla, että tilanteen vakavuus lienee ymmärretty laajemminkin.

Tuontirajoitusten vaikutusten ja mahdollisten tukitoiminen mahdollisuuksien selvittäminen MMM:n toimesta on hyvä alku. Selvityksillä on kiire, sillä elokuun lopun budjettiriihessä tulisi maan hallituksen yhtenäisenä kyetä antamaan myönteisiä signaaleja ruoka-alan suuntaan. Tuontirajoitusten vaikutuksista kärsiviä on kyettävä konkreettisesti eli taloudellisesti myös auttamaan – joko EU:n tai kansallisin toimin.

Keskustelu mahdollisista tukitoimista on nyt kriisin alkuvaiheessa ansaitusti keskittynyt sekä tuottajien että elintarviketeollisuuden toimintaedellytysten ja ennakoitavissa olevien menetysten sekä kompensaatiotarpeen arviointiin. Toistaiseksi vähemmälle huomiolle on jäänyt koko suomalaisen ruokaketjun palveluksessa oleva henkilöstö.

Maan hallitukselta on lupa edellyttää riittävien tukitoimien tarjoamista myös niille ruokaketjussa palkkatyönsä tekeville, joille tuontirajoitukset aiheuttavat tulonmenetyksiä sopeuttamistoimien myötä. Ensimmäiset yt-ilmoitukset on jo rekisteröity.  Agronomiliiton jäsenkunnasta moni kuuluu tähän ryhmään, ja muista akavalaisista liitoista löytyy tuhansia lisää.

Positiivisena signaalina pidän Elintarvikevientiohjelman valmistelun vauhdittumista. Nyt lupailtu 1,3 miljoonaa euroa ei varmasti riitä kuin alkuun, mutta on oikean suuntainen toimenpide. Kiitokset voi antaa Elintarviketeollisuusliitolle aloitteellisuudesta ja Finprolle käytännön työstä hankkeen eteen. Osan kiitoksista otamme myös tänne Agronomiliittoon sekä keskusjärjestö Akavaan, sillä olemme olleet tukemassa ohjelmaa sekä henkisesti että taloudellisesti. Viime talven aikana työstimme ”Eväitä ruokasektorin kasvuun” –asiakirjan, johon kehotan tutustumaan.  Siihen suuntaan täällä Agronomiliitossa ruokasektorin asioita edistämme.

Toinen positiivinen signaali on erityisesti sosiaalisessa mediassa esiin putkahtavat ”tue suomalaista ruuan tuotantoa”-tyyppiset kampanjat. On hieno ja tärkeä ele kääntää ruokahuoltomme astetta kotimaisemmaksi. Se luo työtä ja hyvinvointia juuri Suomeen. En usko, että pidemmällä aikavälillä kyse on vain tilapäisestä tuesta. Ukrainan kriisi ja sen monet ilmentymät ohjaavat ajatteluamme pitkiksi ajoiksi siihen suuntaan, että tietyt perusrakenteet on itsenäiseltä valtiolta löydyttävä kaikkina aikoina. Tämän ytimessä on ruoka.

Tekikö Putin loppujen lopuksi palveluksen elintarvikevientimme moninkertaistamiselle ja kotimaisen tuotannon arvostuksen nostamiselle? Aika näyttää.

- Jyrki Wallin, toiminnanjohtaja, Agronomiliitto ry
twitter: @JyrkiWallin

jyrki.wallin@agronomiliitto.fi

Kommentit

• Timo Jaakkola 10 vuotta sitten

  Tämä on ihan asiaa ja on hyvä että tilanteeseen suhtaudutaan riittävällä vakavuudella ja etsitään keinoja vaikeuksiin joutuvien auttamiseksi. Pakotteiden vaikutus luonnollisesti korostuu, mikäli ne kestävät useita kuukausia tai jopa vuoden ja toivoa sopii, että diplomatian keinoin löydetään nopeasti ratkaisut Ukrainan tilanteeseen.

  Kotimaisen ruuan puolesta kannattaa aina kampanjoida ja vaikka kärki onkin nyt maidossa, on hyvä muistaa, että sikatalous on jo kokenut maitoa uhkaavan hinnanalennuksen helmikuussa alkaneen vientikiellon jälkeen ja viljan hintojen reipas lasku on siirtänyt runsaat 100 miljoonaa euroa viljantuottajan lompakosta rehuhintojen kautta kotieläintiloille. Eli mitenkään maitosektorin odotettavissa olevia vaikeuksia vähättelemättä, 10 % hinnan pudotus EU:n korkeimmalta tuottajahintatasolta tuskin on vaikeammin puskuroitavissa tilojen omin toimin kuin sika- ja viljatilojen jo toteutuneet hinnanalennukset. Näiden korvaamisesta ei juuri ole keskustelua käyty, mikä osaltaan johtunee siitä, että näillä aloilla markkinatilanteesta johtuvaa hintavaihtelua on kestänyt pitempään ja sitä voidaan pitää normaalina ilmiönä - jos nyt rahan puutetta sellaisena voi pitää.

• lars rask 10 vuotta sitten

  On aivan oikein nyt peräänkuuluttaa reilusti kotimaisuusajattelua ja -vastuuta lisää, kun ahdistetaan perusekinkeinoamme - ja pahimmoillaan ruokahuoltoketjuamme. Olen henkilökohtaisesti vaimolleni ja perheen muille osapuolille korostanut ,että nyt on oltava kaupan tiskillä hyvin tiukka valinnoissaan. Positiivista kilpailuvipinää tuoneen saksalaisketjunkin palvelut tarjoavat jo tänään täydet mahdollisuudet kotimaiselle ostopolitiikalle. Nyt on ryhdin aika - suosi kotimaista!

• Matti Puonti 10 vuotta sitten

  On mahdollista, että Ukraina-pakotteiden seuraus muuttuisikin positiiviseksi. Alusta pitäenhän oli tiedossa, että pakotteet eivät johda eivätkä voi johtaa siihen tulokseen, mihin niillä sanottiin pyrittävän. Sinänsä kuvaavaa, että suuret johtajat EU:ssa eivät keksi mitään uutta tahi järkevää tekemistä, vaan tehdään niin kuin aina ennenkin - pistetään pakotteita.

  Valitettavasti Wallinin mainitsemat elintarvikevientiohjelma ja eväitä ruokasektorin kasvuun eivät johda nekään mihinkään. Onneksi niillä ei ole pakotteiden kaltaisia negatiivisiakaan seurauksia. Mutta hyvin tuttua. Näin on tehty monissa kehitysseminaareissa aikaisemminkin. Konsultti kyselee osanottajilta, mikä olisi mukavaa. Sitten ne kirjataan papereille ja siihen ne jäävät. Mitä muuta voisikaan tapahtua. Eihän tommosta määrää kaikkea hyvää koskaan saisi toteutettua. Ja kerralla iso lasti kaikkea 'sillisalaattia' ei mitenkään voi johtaa toteutukseen. Mutta hyvää on se, että konsulteilla työt jatkuvat.

• Jyrki Wallin 10 vuotta sitten

  Uskoisin, että elintarvikevientiohjelmalla olisi tällä kertaa mahdollisuus jopa osittain onnistua. Nykytilanteessa asian takana ei ole pelkästään ruokasektorin toimijat, vaan tuki on laajempaa.

  Ja onhan konsulttien työllistyminen myös positiiviseksi seikaksi laskettava :)

  Vientiponnisteluissa onnistuminen on pitkäjänteistä työtä. Sen vuoksi haastan alamme opinahjot pitkäjänteiseen työhän lähteä kasvattamaan uutta sukupolvea, joista riittävän iso osa olisi nykyistä kansainvälisempiä ja riittävän kyvykkäitä avaamaan tietä uusille markkinoille.