Eurovaalit 2019

Tarjoamme eurovaaleissa 2019 ehdokkaana oleville Agronomiliiton jäsenille mahdollisuuden esittäytyä kollegoille ja äänestäjille tällä sivulla.

Kooste ehdokkaista.

 152 Karri Ollila. Yrittäjä, MMM agr., AKA/KHK. Perussuomalaiset, Askola.

Toiminnan ääni 152.
Uskottavin alkutuotannon ehdokas. Olen yhdistelmä akateemista koulutusta ja monipuolista käytännön osaamista. 

Teemat: 
* Reilun kaupan pelisäännöt: EU:n ja Suomen alueella ei pidä myydä tuotteita, joita täällä ei saisi valmistaa.
* Metsä: Hakkuun rajoituksia ei tarvita. Metsäpolitiikka on pidettävä kansallisena ja hakkuupäätös pidettävä omistajalla. Hiilinielua voidaan kasvattaa tehostamalla hoitoa, ei rajoittamalla hakkuita.
* Subsidiariteettiperiaatteen palauttaminen. Paikalliset asiat on palautettava paikallisiksi. Euroopan liittovaltiota ei tarvita.
* Euroopan kulttuuri perustuu kristilliseen arvopohjaan. Äänestä Eurooppa takaisin!
www.karriollila.fi

 

125 Sami Kilpeläinen. Hankintajohtaja, johtoryhmän jäsen, agronomi VTM, Kansalaispuolue

Kansalaispuolueen puheenjohtaja. Urheilumies. Ikolan isäntä.

EU:n budjetista vajaa 40 % käytetään maatalouteen. EU on kahdessa edellisessä maatalousuudistuksessa irrottanut tuet tuotannosta ja yli 90 % tuesta maksetaan tukioikeuksina tai peltohehtaareiden kautta. Suomen kannalta epäonnistunut liittymissopimus jätti kestämättömän raon etelän 141-tukien ja pohjoisen 142-tukien välille.

EU:n komissiosta on poikkeuksellisen suoraan sanottu, että Suomi voisi nyt ulottaa pohjoisen tuen koko maahan. Kukaan ei tunnu asiaan tartuttavan. Onko kyse osaamisen vai rohkeuden puutteesta?

Pohjoisen tuet on pidettävä tuotantoon sidottuina ja erityisen tärkeä on pitää kansallinen tuki maitolitroissa, sitä ei mikään estä. Etelässäkin tarvittaisiin vastaavaa tukea, onhan Suomen maitolitran tuotantokustannus yli 20 senttiä muuta Eurooppaa korkeampi.

Suomen heikkous neuvottelijana Etelä- ja Keski-Euroopan maita vastaan tuli esille jälleen Venäjä-pakotteissa. Suomi toimi hölmöläisenä ja ei vaatinut mitään poikkeuksia, kun samaan aikaan Saksan tärkeimmät vientituotealat säilyivät pakotteiden ulkopuolella. Venäjä-pakotteet ja sitä seuranneet vastapakotteet elintarvikealalta on purettava ainakin Suomen osalta.

Suomi oli maailman kymmenen rikkaimman maan listalla vielä 1980-luvulla, kuten vaikkapa Norja. Nyt Suomi on tippunut sijan 15. huonommalle puolelle ja Norja porskuttaa Islannin kanssa kärkinelikossa. Suomenkin tie olisi toisenlainen, jos puolustaisimme EU:ssa kansallista etuamme ja olisimme Ruotsin tavoin välttäneet turhan laman ilman euro-jäsenyyttä 2007-2017. Suomen talous ei kasvanut tuolloin lainkaan.

Suomalaiset voivat nyt harkita, että äänestetäänkö EU:hun taas samat puolueet ja ihmiset isoista puolueista vai löytyisikö suomalaisista rohkeutta kuten muissa maissa äänestää uusia puolueita, koska se on muuttanut politiikan suuntaa useissa maissa.

Suomen maatalous, kauppa ja itsenäisyys on EU:n käsissä. Äänestäjä voi vaikuttaa äänestämällä asiaosaajaa.

Ääni ei mene hukkaan. Jokainen ääni on arvokas.