Työaikalaki on remontin tarpeessa

01.6.2015 11:33

Nykyinen tapa tehdä työtä vaatii myös lain päivittämistä.

Työelämän joustavuuden lisääminen on noussut vahvasti esiin tärkeänä osana maamme talouden elvyttämistä. Akava nostaa asian esiin muun muassa työaikalain remonttitarpeena. Remonttia tarvitaan, jotta teollisen yhteiskunnan tarpeisiin säädetty työaikasääntely päivitetään vastaamaan nykyisiä työelämän tarpeita. Työaikauudistusta tulee tehdä siten, että se edelleen turvaa työntekijän oikeudet mutta huomioi erilaiset tarpeet sopia työaikajoustoista paikallisesti.

Agronomiliiton työmarkkinatutkimuksen tulokset vahvistavat työaikalain remonttitarpeen. Työajoissa joustaminen ja harmaat ylityöt ovat vakiintuneet jäsenkuntamme työkulttuuriin. Merkittävä osa jäsenistä on kokonaan tai osittain työaikaseurannan ulkopuolella ja viikkotyöajat ovat keskimäärin kolme tuntia sovittua pidemmät. Ylitöitä tehdään paljon, mutta niiden korvaamisessa on ongelmia: kaksi kolmesta jää ilman lain tasoisia korvauksia ja vapaa-ajalla matkustamisen haittoja korvataan vain neljäsosalle.

Jäsenkuntamme toimii useimmiten asiantuntija- ja esimiestehtävissä, joissa joustetaan työtehtävien, asiakkaiden tarpeiden, työn globalisoitumisen ja työssä matkustamisen vuoksi. Ylityöt ja työmatkat johtavat helposti kierteeseen, jossa työntekijöillä ei ole mahdollisuutta palautua työstään. Tämä johtaa hallitsemattomaan kiireeseen, työssä kuormittumiseen ja jopa sairauspoissaoloihin.

Työaikalakia uudistettaessa on ensiarvoisen tärkeää määritellä työaika nykyistä tarkemmin ja ottaa huomioon joustavat ajasta ja paikasta riippumattomat tavat tehdä työtä. Koska tekninen kehitys ja globaali toimintaympäristö muokkaavat edelleen työn tekemisen tapoja, on olennaista, että työajaksi lasketaan kaikki se aika, jolloin työtä tehdään, ollaan työnantajan käytettävissä tai työhön sidoksissa.

Näin ollen myös työajanseuranta on saatava kuntoon. Nykytekniikkaa hyödyntämällä se onnistuu myös silloin, kun työtä ei tehdä toimistossa työantajan johdon ja valvonnan alla. Myös työntekijöiden vastuu oman työaikansa suunnittelusta näyttää edelleen lisääntyvän, ja siksi työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa omiin työaikoihinsa sekä työn tekemisen paikkaan tulee vahvistaa.

Työaikasääntely on työsuojelua. Toimiva työaikasuojelu on aina myös työnantajan etu. Kuormittuminen vie terää luovuudelta ja uusiutumiselta ja laskee työn tuottavuutta. Asiantuntijalle oma pää on tärkein työkalu.

Joustava työelämä ja sen kehittäminen edellyttävät luottamuksen vahvistamista. Luottamus ei synny lakeja säätämällä tai pakottamalla. Jotta paikallisen sopimisen mallit voivat toimia, on luottamus sekä jatkuva ja aito vuorovaikutus työntekijöiden ja työnantajien välillä varmistettava. Siihen eivät riitä sitoutuneet ja osaavat henkilöstönedustajat tai liiton tuki. Lisäksi tarvitaan halu ja teot viedä yhteistoiminta osaksi työpaikkojen toimintakulttuuria.

- Agronomiliiton neuvottelupäällikkö Minna Hälikkä

Lähetä kommentti