Lounaalta mielen vitamiineja

20.2.2014 10:56

Heidi maistelee ajatuksella ja suosittelee kokeilemaan!

Ympärilläni on kova meteli. Yksi menettää hermonsa kun ei saa saappaitaan jalasta. Toinen hermostuu äidilleen kun tällä on kiire bussille. Tavallinen aamu esikoulun eteisessä, mutta jotain on muuttunut. En itse hermostu, vaan muistan miettiä mielessäni ”nyt on näin”. Tunnistan sen, että verenpaineeni nousee, mutta pystyn päästämään tunteestani irti ja pysymään rauhallisena. Voin valita, miten tilanteessa toimin, enkä reagoi suoraan ärsykkeeseen. Mitä siis on tapahtunut? Olen tutustunut mielen vitamiineihin, tietoiseen läsnäoloon, mindfullnessiin.

Matkalla töihin mietteisiini yhdistyy ajatus alallamme käytyyn keskusteluun siitä, miten kiireellä syömme lounaamme. Mietin, milloin viimeksi olen aidosti keskittynyt siihen mitä oikeasti, nimittäin aivan oikeasti, syön lounaalla? Milloin olen keskittynyt syömiseen niin, että tutkiskelisin ruokaa kaikilla aisteillani. Miltä ruoka näyttää ja tuoksuu? Kaikki värit ja muodot, tai niiden puute? Miltä suupala suussani tuntuu? Kuinka hyvänolon tunne leviää kehooni, kun saan energiaa tankattua?

Niin, lounastunti on hyvä hetki tankata myös mielen vitamiineja. Jo muutaman minuutin mittainen tietoisen läsnäolon harjoittelu on todettu tieteellisestikin kannattavaksi. Silloin mieli ei ole täynnä ärsykkeitä (mind full), vaan ollaan tietoisesti hyväksyvästi läsnä (mindfullness). Vaikutukset aivojen hyvinvoinnille ovat kiistattomat. Tutkija Iiris Hovatta on todennut, että säännöllisen harjoittelun tuloksena aivojen neuronien määrä kasvaa ja yhteydet lisääntyvät, aivomassa kasvaa. Etuaivokuoressa vahvistuvat keskittymiskyky, sosiaalisuus ja empatia, reagoinnin joustavuus jne. Miten loistavaa, kun ajatellee työssä jaksamista. Tämä on jotain minkä harjoittamista haluan jatkaa.

Kun tutustuin ajattelutapaan, niin törmäsin puhuttelevaan tarinaan, vanhan Cherokee-intiaanin tarinaan, ihmisten sisällä tapahtuvasta taistelusta. Tarinassa kerrotaan, että sisällämme elää kaksi koiraa. Toinen huomaa hyvät ja kauniit asiat ja toinen vaikeudet pahat asiat. Kun sinulla on hetki aikaa olla omien ajatustesi kanssa, kumpaa koiraa sinä ruokit.

Kokemuksen kautta olen todennut, että tietoinen läsnäolo ei ole alistumista tilanteeseen vaan toteamista ”nyt on näin”. Asiat ovat näin kun ovat ja annan niille tilaa, joka mahdollistaa jonkin uuden syntymisen.  Tapani toimia vähentää selkeästi asioiden vatvomista.

Suosittelen kaikille tietoisten hetkien varastamista!

- Heidi Hännikäinen/Urapalvelut

ps. Tietoista läsnäoloa on tutkittu ja käytetty noin parinkymmenen vuoden ajan. Tutkimuksen pioneerina voidaan pitää Massachusettsin yliopistossa työskentelevää Jon Kabat-Zinniä. Hän kuuluisa kehittämästään tietoiseen läsnäoloon kahdeksan viikkoa kestävästä ohjelmasta Mindfulness-Based Stress Reduction (MBSR, tietoiseen läsnäoloon perustuva stressinhallinta). Jo kahdeksan viikon mittaisen päivittäisen harjoittelun on todettu parantavan stressinhallintaa.

Lähetä kommentti