Agronomiliitto lausui ruokalukiosta

Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä pyysi Agronomiliitolta ja muilta sidosryhmiltä lausuntoa ruokalukio -työnimellä kulkevan hankkeen alueellisesta ja valtakunnallisesta vaikuttavuudesta. Hakijan tavoitteena on saada Loimaan lukiolle luonnontiedelukion erityistehtävä.
Agronomiliitto katsoi lausunnossaan, että aloite on kannatettava ja vastaa Agronomiliiton aiemminkin esillä pitämiä tavoitteita.

Liitto muistutti lausunnossaan, että ruoka-alan vaikutus alueen ja Suomen kansantaloudelle on merkittävä. Ala työllistää lähes 340 000 henkeä, mikä on 13 prosenttia kaikista työllisistä. Arvonlisäystä ruoka-ala tuottaa kansantaloudelle runsaalla 15 miljardilla eurolla. Tämä on lähes yhdeksän prosenttia koko maan arvonlisäyksestä. Luken tutkimuksen mukaan eniten ruoka-ala työllistää Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomessa on paljon maataloutta ja elintarviketeollisuutta. Uudellamaalla erityisesti palvelualat, kuten elintarvikekauppa ja ravitsemispalvelut sekä elintarviketeollisuus työllistävät paljon, vaikka niiden suhteellinen osuus kaikista työpaikoista on pieni.

Lounais-Suomessa on vahvaa ruoka-alan alkutuotantoa ja jalostusta, joka tarvitsee osaajia myös tulevaisuudessa. Ruokalukio kannustaisi osaltaan nuoria suuntautumaan alalle ja tuomaan tulevaisuudessa osaamisensa niin Loimaan alueelle kuin koko Suomenkin hyödyksi. Tietämys ruokaketjun ammateista ja niissä tarvittavasta osaamisesta ja koulutuksesta lisäisi ruoan, ruoantuottajien ja ruoantekijöiden arvostusta. Samalla nuoret tulisivat tietoisiksi ruokaketjun työllistävästä vaikutuksesta ja heidän omista mahdollisuuksistaan työllistyä kiinnostaviin alan ammatteihin. Agronomiliiton tavoitteena on ollut saada ruoka-alan yritykset tarjoamaan paikkoja entistä useammalle TET ja muille harjoittelijalle, mikä varmasti helpottuisi yhteistyön ja tietoisuuden lisääntyessä. Ruokalukio loisi yhteistyölle luonnollisen toimintaympäristön.

Agronomiliitto muistutti lausunnossaan, että Suomi tarvitsee ruoka-alan osaamista turvatakseen valtioneuvoston asettamat tavoitteet väestön ravinnon saatavuuden, laadun sekä turvallisuuden suhteen riittävällä kotimaisella tuotannolla. Ruoka 2030 -selonteossa todetaan, että alan houkuttelevuus on yksi keskeisistä alan kilpailukyvyn ylläpitäjistä ja edistäjistä sekä EU- että kansallisella tasolla. Tämä edellyttää, että varmistetaan ja kehitetään ruoka-alan laadukas ja monitieteinen perus-, jatko- ja täydennyskoulutus. Ruokakasvatusta tulee edistää sisällyttämällä ruoka- ja ravitsemusnäkökulmaa ja kestävän kehityksen ajatusta vahvemmin varhaiskasvatukseen, peruskoulun ja lukion eri oppiaineisiin, opettajankoulutukseen ja toisen asteen ammatilliseen koulutukseen sekä oppilaitosten käytäntöihin.

Liitto näkee luonnontieteisiin painottumisen tärkeänä asiana myös monen muun alan näkökulmasta, koska mm. viimeisimmän PISA -tutkimuksen mukaan luonnontieteiden oppimistuloksissa on ollut selvää laskua vuodesta 2009 lähtien.

Luonnontieteellistä osaamista tarvitaan elintarvike- ja ruoka-alalla, mutta myös monella muulla alalla. Luonnontiedeaineisiin panostaminen auttaa kehittämään alueen elinkeinoja myös esimerkiksi teknologian, tekniikan sekä lääketieteen näkökulmasta.

Agronomiliitto katsoi lausunnossaan, että ruokalukio ei sulkisi pois mitään opintopolkuja, vaan toisi nuorten tietoisuuteen ne lukuisat tieteen ja teollisuuden alat, joita ruoka-alalla tarvitaan. Näillä toimialoilla on jo nyt tärkeitä rajapintoja ruoka-alan kanssa ja tulevaisuudessa ne sulautuvat yhä enemmän toisiinsa. Bio- ja kiertotalous ovat jo tätä päivää.